TERVEYS Suomalaisjohtoinen laaja tutkimus on osoittanut, että migreenin kulkeminen suvuissa johtuu pääasiassa jopa tuhansien sairausriskiä lisäävien geenimuotojen yhteisvaikutuksesta. Tutkijat pystyivät myös osoittamaan, että perinnöllisessä riskissä on eroja migreenityyppien välillä.
Migreeni on yksi yleisimmistä aivosairauksista ja pelkästään Suomessa migreenipotilaita on yli puoli miljoonaa. Migreenin puhkeamiseen vaikuttavista molekyylitason mekanismeista ja sairauden suvuittaisen esiintymisen syistä on kuitenkin vielä varsin vähän tietoa.
– Olemme jo pitkään pohtineet, johtuuko migreenin kulkeminen suvuissa pääasiassa harvinaisista geneettisistä riskitekijöistä, joiden riskivaikutus on suuri, vai monien vähäisempien riskitekijöiden yhteisvaikutuksesta, kertoo dosentti Maija Wessman Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta.
Neuron-tiedelehdessä julkaistun kaikkien aikojen laajimman migreenin perhetutkimuksen tulokset perustuvat lähes 1600 suomalaisen migreeniperheen aineistoon. Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa analysoitiin yli 8300 henkilön perimään ja migreenioireisiin liittyvää tietoa. Tutkimusta johtivat Helsingin yliopiston, HUS:in, Folkhälsanin tutkimuskeskuksen ja Broad Instituutin tutkijat.
Kolmasosalla migreenipotilaista kohtauksiin liittyy neurologisia oireita, joita kutsutaan auraksi. Tyypillisimmillään auraoireet ovat näköhäiriöitä. Suomalainen migreeniaineisto sisälsi 2420 potilasta, joilla oli migreenin tyypillinen aurallinen muoto. Lisäksi 540 potilaalla oli harvinaisempi, toiselle puolelle kehoa puutumista ja voimattomuutta aiheuttava aurallisen migreenin muoto, jota kutsutaan hemiplegiseksi migreeniksi.
Migreenityyppien välillä nähtiin selviä eroja, aurallista migreeniä sairastavien potilaiden perinnöllisen riskin ollessa suurempi kuin aurattomien. Yllättäen tutkimuksessa todettiin hemiplegistä migreeniä sairastavilla potilailla kaikkein suurin yleisten geenimuotojen riskitaakka.
– Yleisten geneettisten riskitekijöiden merkitys perheissä yllätti meidät. Toisaalta suurin osa migreenin geneettisestä alttiudesta on edelleen selittämättä ja lisätutkimuksissa tunnistetaan varmasti lisää sekä yleisiä että harvinaisia migreenin riskitekijöitä, tutkimusta johtanut professori Aarno Palotie Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista toteaa.
Lisäanalyysit osoittivat geneettisen riskin olevan yhteydessä myös migreenin puhkeamisikään. Alle 20-vuotiaana sairastuneiden riskitaakka oli selvästi korkeampi kuin sitä myöhemmin sairastuneilla.
– Potilaan yksilöllisiin piirteisiin perustuvat tulevaisuuden täsmähoidot ovat vääjäämättä tehokkaampia, turvallisempia ja kustannustehokkaampia kuin nykyiset yritykseen, onnistumiseen tai epäonnistumiseen perustuvat hoitovaihtoehdot. Nyt raportoitu tutkimus nopeuttaa omalta osaltaan tätä kehitystä, sanoo migreeniaineiston keräämisestä vastannut neurologian erikoislääkäri, dosentti Mikko Kallela HYKS:n neurologian klinikalta.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä kansainvälisen päänsäryn genetiikkaa tutkivan konsortion, 23andMe:n sekä lääkeyhtiö Merckin tutkijoiden kanssa.
Lue myös: Allergia-, iho- ja astmaliitto tutki – Suomessa on puoli miljoonaa tuoksuherkkää
Kommentoi Facebookissa