YLEISURHEILU Yleisurheilun Suomen kattojärjestö, Suomen Urheiluliitto (SUL), ei halua järjestää yleisurheilun Suomi-Ruotsi -maaottelua 2022 Helsingin uusitulla Olympiastadionilla. Ruotsi-ottelu on määrä järjestää 2022 Tampereella Ratinan stadionilla.
Keskustelu asian tiimoilta käy kuumana. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ärähti, että Olympiastadionin uusimiseen on käytetty yhteiskunnan varoja 261 miljoonan euron edestä. Olympiastadionin korjaushankkeen käynnistänyt ex-ministeri Paavo Arhinmäki taas ilmoitti, että juoksuratojen profiileissakin noudatettiin yleisurheiluväen toiveita.
Vapaavuoren ja Arhinmäen närkästyksen ymmärtää. Verorahoja käytetään 261 miljoonaa euroa ja sitten ei kelpaakaan.
Mutta SUL:llä on silläkin pätevä peruste olla kilpailematta Olympiastadiolla. Ja perusteena on sama asia eli raha.
Yleisurheilu ei enää vedä katsojia samalla lailla kuin ennen vanhaan. Ruotsi-ottelunkin suosio hiipuu. Oikeastaan Ruotsi-ottelu on jäänne menneisyydestä.
Vielä 1970-luvulla yleisurheilun maaotteluja järjestettiin useasti, mutta 1980-luvun yleisurheilun kaupallistumisen ja ammattimaistumisen myötä ruvettiin menemään yksilöiden ehdoilla. Yleisurheilijat rahoittivat ammattinsa itse eivätkä kilpailleet maajoukkueissa amatööreinä.
On sinänsä hämmästyttävää, että Ruotsi-ottelu yhä järjestetään. Ruotsissa tapahtuma kiinnostaa vähemmän monen Ruotsin tähtiurheilijan jäätyä tapahtumasta viime vuosina pois, mutta Suomessa kaikki parhaat tulevat yhä mukaan.
SUL ei halua järjestää maaottelua tappiolla. Ratinassa kulut pysyisivät aisoissa ja pienemmällä stadionilla tunnelmakin olisi parempi. Maaottelu tuottaa Ratinan kustannuksilla 500 000 euroa, joka on merkittävä osuus SUL:n budjettiin.
Ei ehkä ole realistista odottaa, että Helsingin Olympiastadionille saataisiin yhdelle kilpailupäivälle edes 20 000 katsojaa. Yleisurheilulla Olympiastadion saataisiin täyteen (36 000 katsojaa) korkeintaan MM- tai EM-kisoissa tai ehkä Timanttiliigassa. Tällä hetkellä moisia tapahtumia ei Helsinkiin suunnitella.
Presidentti J.K. Paasikivi totesi aikoinaan, että ”tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku”. SUL:ssä sitä periaatetta noudatetaan.
Olympiastadionin korjausrakentamisprojektissa Paasikiven sanat olisi ollut hyvä ottaa huomioon. Veronmaksajien rahaa palaa ainakin 261 miljoonaa euroa budjetin ylitettyä selkeästi alkuperäisen 209 miljoonan euron tavoitteen. Kokonaan uuden stadionin rakentaminen vanhan stadionin ulkoasulla ei olisi tullut paljoa kalliimmaksi, mutta vanhojen rakenteiden säilyttäminen katsottiin Museoviraston näkökannan perusteella järkeväksi.
Kyse on eräänlaisesta uusitusta ulkoilmamuseosta, jonka puitteet eivät kuitenkaan riitä jalkapallon Mestareiden liigan tai Eurooppa-liigan finaalin vaatimuksille. Myös Olympiastadionin kelpaaminen Pohjoismaiden mahdolliseen yhteishankkeeseen jalkapallon 2028 EM-kisoista on epävarmaa.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Suomalaisurheilijoita valittiin jo Tokion olympialaisiin – tässä lista
Kommentoi Facebookissa