KOLUMNI Monet talousmiehet pelkäävät suomalaisten unohtaneen mahdollisuuden, että korot voivat myös nousta. Kansantalous ja kansa ovat päässeet nauttimaan alhaisesta korkotasosta jo kymmenisen vuotta, joka on ilahduttanut erityisesti asuntovelallisia. Heidän asuntolainansa ovat yleisimmin sidottu vuoden euribor-korkoon, joka jo helmikuussa 2016 painui nollan alapuolelle.
Muutaman prosenttiyksikön korkotason nousu voisi olla monelle asuntovelalliselle henkilökohtainen katastrofi. Siksi jokaisen asuntovelallisen kannattaa käyttää etukäteen laskutikkua ja ynnätä, mitä muutaman prosenttiyksikön nousu vaikuttaisi omaan talouteen.
Vanhemmat pitkän asuntolainan maksajat muistavat, että vuosina 1999–2008 sama yhden vuoden euriborkorko huiteli keskimäärin kolmen prosentin tuntumassa. Onko nyt Suomen talouden käydessä kuumilla kierroksilla edessä korkotason nousu? Se onkin jo vaikeampi kysymys, koska talousennusteet osuvat harvemmin kymppiin ja näin tulevan korkotason ennustaminen tuottaa ekonomisteille ylitsepääsemättömiä vaikeuksia.
Pankkien palkkalistoilla olevat ekonomistit ovat kertoneet julkisuudessa vuosikausia korkeiden korkojen olevan, jos nyt ei aivan nurkan päässä, niin ainakin korttelin takana. Pankkien talousennustajat puhuvat palkanmaksajansa äänellä, koska pankkien etu on pitää asuntokauppabisnes kuumana.
Siinä on onnistuttu, koska viime keväänä euromääräisten asuntolainojen kanta oli 96,2 miljardia euroa ja kannan vuosikasvu yli kaksi prosenttia. Viime maaliskuussa uusia asuntolainoja otettiin puolellatoista miljardilla, summasta osa upposi pankkien voittoihin asuntolainoista perittyinä marginaaleina.
Asumiseen ja asuntorahoitukseen erikoistuneen luottolaitos Hypon ekonomisti Juhana Brotherus ennusti runsas vuosi sitten yhden vuoden euriborin kääntyvän plussalle tämän vuoden alussa. Ennuste ei mennyt ihan nappiin, tälläkin hetkellä vuoden euriborkorko on alle nollan.
Tämä tarkoittaa, että nyt asuntolainanottaja ei maksa lainastaan korkoa vaan pelkkää pankin marginaalia. Eri pankkien perimät marginaalit ovat jo pitkään liikkuneet prosentin molemmilla puolilla. Tällä hetkellä pankkiekonomistien yhteinen näkemys näyttää olevan, että korot alkavat hitaasti nousta ensi vuoden loppupuolella. Jos ennuste toteutuu, kannattaa harkita asunnon ostamista, koska asuntojen hinnat ovat laskusuunnassa. Mutta menevätkö korkoennusteet taas pieleen?
Markkinakorkoihin vaikuttaa ensi kädessä Euroopan keskuspankki EKP:n korkopolitiikka, jota ohjaa hintavakaus. Pankin pitkänaikavälin tavoite on pitää hintojen nousuvauhti eli inflaatio hieman alle kahdessa prosentissa. Kesäkuussa euroalueen inflaatio oli tasan kaksi prosenttia. Talouden nopea kasvu johtaa tavallisesti palkkojen, raaka-aineiden ja muiden tuotantokustannusten nousuun ja näin yleisen hintatason kasvuun. Ollaanko nyt nousevan korkotason kynnyksellä, sitä ei tiedä kukaan.
Jos 200 000 euron asuntolainasta maksaa kokonaiskorkoa nyt puolitoista prosenttia, menee korkoihin 3000 euroa vuodessa. Mitä jos kokonaiskorko hyppäisikin tuntemattomasta syystä muutaman vuoden päästä neljään prosenttiin?
Silloin korkomenot olisivat 8000 euroa vuodessa. Pankkiekonomistien mukaan tällainen kehitys ei ole kuitenkaan mahdollista, vaan ennusteiden mukaan ensi vuosikymmen puoleen väliin asti korkotaso pysyisi alle kahdessa prosentissa.
Miksi emme uskoisi heitä?
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Lue myös: Asuntolainojen lainakattoa kiristetään – heikentääkö päätös työvoiman liikkuvuutta?
Kommentoi Facebookissa