TERVEYS Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvittää pikkukeskosena syntyneiden terveyttä ja hyvinvointia aikuisiässä kansainvälisestikin ainutlaatuisessa tutkimussarjassaan. Aikoinaan 15 vuotta sitten alkanut tutkimus saa nyt jatkoa, kun samat osallistujat kutsutaan mukaan 35–40 vuoden iässä.
Tutkimuksesta saatu tieto auttaa kehittämään keskosten hoitoa ja seurantaa ja pienentää keskosena syntymiseen mahdollisesti liittyviä aikuisiän terveysriskejä. Pikkukeskosen terveys aikuisiässä -tutkimuksessa on mukana vuosina 1978–1985 pikkukeskosena syntyneitä, joita on tuona aikana hoidettu Helsingin yliopistollisen keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla. Tutkimusta johtaa professori Eero Kajantie.
Tutkimukseen sisältyy yksityiskohtainen terveystarkastus ja kyselylomakkeita. Terveydentilaa selvitetään erilaisilla mittauksilla, kuten kehon rasvaprosentti, sokerirasituskoe ja keuhkojen toimintakoe. Psyykkistä hyvinvointia tutkitaan erilaisilla tehtävillä ja kyselylomakkeilla. Uusina alueina tutkimuksessa on myös yksityiskohtainen silmätutkimus ja liikunnallisten taitojen tutkimus.
– Osallistujat saavat mittausten ja tarkastusten tulokset itselleen ja siten laajan kuvan omasta terveydentilastaan, kertoo tutkijalääkäri, silmätautien erikoislääkäri Maarit Kulmala.
Pikkukeskosena eli hyvin pienipainoisena keskosena syntyneillä syntymäpaino on 1 500 g tai pienempi. Systemaattinen pikkukeskosten tehohoito aloitettiin 1970-luvulla. Suurin osa pikkukeskosina syntyneistä kokee itsensä terveeksi ja viettää normaalia elämää.
Hieman alle kymmenellä prosentilla on jokin keskosuuteen liittyvä sairaus tai vamma, joka vaikuttaa päivittäiseen toimintaan tai työkykyyn. Aiemmissa keskostutkimuksissa on havaittu terveyseroja pikkukeskosina ja täysiaikaisina syntyneiden välillä, kun he ovat olleet nuoria aikuisia. Pikkukeskosina syntyneillä on esimerkiksi esiintynyt enemmän sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, kuten korkeaa verenpainetta.
– Olemme aiemmin tutkineet keskosina syntyneitä nuoren aikuisen iässä, noin 20–25-vuotiaina, jolloin elimistön toimintakyky on huipussaan. Nyt tutkimme, miten terveys ja toimintakyky kehittyvät iän myötä: lisääntyvätkö pikkukeskosten ja täysiaikaisten välillä havaitut erot vai tasoittuvatko ne. Myöhemmässä aikuisiässä, 35–40-vuotiaana, tehtävä uusintatutkimus on laatuaan ensimmäisiä maailmassa, kertoo tutkimuksen vastuullinen johtaja, professori Eero Kajantie.
Pikkukeskosena syntyneet harrastavat kuntoliikuntaa selvästi vähemmän kuin täysiaikaisena syntyneet. Pikkukeskosina syntyneillä on myös jonkin verran täysiaikaisena syntyneitä enemmän oppimisvaikeuksia ja masennus- ja ahdistushäiriöitä. Toisaalta esimerkiksi allergiaoireita, käytöshäiriöitä ja alkoholin liikakäyttöä heillä on täysiaikaisena syntyneitä vähemmän.
Lue myös: Miksi diabetes puhkeaa joskus jo vauvaiässä? – Tutkijat onnistuivat selvittämään asian
Kommentoi Facebookissa