INVAMAASTURI Idearikkaus ei tunne rajoja eikä rajoitteita. Kokkolalainen Kim Byström, 45, on esimerkki siitä, ettei pyörätuoli estä elämästä, menemästä eikä nauttimasta arjen eri sävyisistä helmistä.
– Olen siellä missä muutkin ja teen sitä mikä tuntuu mukavalle. Pyörätuoli on osa minua, joten rakennan elämäni sen ympärille. Asenne ratkaisee, Kim hymähtää.
MS-tautia sairastava Kim Byström kyllästyi kuitenkin siihen, ettei päässyt pyörätuolillaan ulos maastoon. Hän ei tehnyt asiasta kuitenkaan ylitse pääsemätöntä ongelmaa, vaan ratkaisi asian kehittelemällä ystävänsä kanssa persoonallisen ”invamaasturin”.
Kimobileniksi nimetty kulkupeli kulkee sähköllä, vetää neljällä pyörällä ja mikä hienointa; Kimin ei tarvitse nousta edes pyörätuolista pois siirtyäkseen ajopeliinsä.
– Tänne rullataan takaa. Pyörät lukkiutuvat automaattisesti, joten sen jälkeen vain moottorit käyntiin, kääntö kaasukahvasta ja sitten mennään, Kim esittelee tyytyväisenä.
Luovuus tasoittaa rajoitteita
Automaatioteknikoksi kouluttautunut Kim Byström sairastui MS-tautiin vuonna 1995.
– Olihan se minunlaiselleni liikkuvalle kaverille iso shokki. Alkujärkytyksen jälkeen kasasin elämäni kuitenkin uudelleen ja ryhdyin peilaamaan sitä uusin silmin. Päätin jo alkuvaiheessa, etten jää murehtimaan kohtaloani. Teen sitä mitä pystyn ja haasteiden edessä käytän luovuutta. Tällä paketilla olen pärjännyt, Kim taustoittaa.
Viimeiset kahdeksan vuotta Kim on istunut pyörätuolissa. Tuoliin siirtyminen oli luonnollisesti iso, mutta pakollinen kynnys.
– Tilannetta lievensi kuitenkin tieto sairauden mukana tuomista rajoitteista. Ihmismieli on kuitenkin siinä mielessä venkula, että vaikka tiesin jossakin vaiheessa joutuvani pyörätuoliin, niin alku ei ollut helppoa. Kaikkeen kuitenkin tottuu.
Tasavertaisuutta liikkumiseen
Sähkökäyttöinen pyörätuoli on tällä hetkellä osa Kimiä ja Kimin elämää. Liikkumisen vapaus on myös liikuntarajoitteiselle hyvin tärkeää.
– Nykypäivän apuvälineet luovat tasavertaisuutta liikkumiseen, mutta parantamisen varaakin löytyy. Esimerkiksi pyörätuoli ja monivivahteinen Suomen talvi eivät ole ulkoilun suhteen paras yhdistelmä, Kim tietää kertoa.
Parantaakseen omaa talviliikkumistaan, Kim ryhtyi kehittämään autoinsinööri kaverinsa Tom Wiikin kanssa käyttövarmaa ”invamaasturia”.
– Kun on tarve, idea ja paljon luovaa rohkeutta, niin lopputulos on tämän näköinen, kaksikko esittelee Kimobileniksi nimettyä sähköajokkia.
Invamaasturin syntysanat lausuttiin Kimin autotallissa vuonna 2013. Vuotta myöhemmin, lukuisten työtuntien ja monien mietintöjen jälkeen menopeli oli koeajoa vaille valmis.
– Olihan se kokonaisuudessaan hyvin mielenkiintoinen projekti. Tyhjästä lähdettiin ja kaikki tehtiin itse, suunnittelusta lähtien. Oman mausteensa tähän kaikkeen toi lisäksi se, että Kimobilen syntyi puhtaasti arjen tarpeesta. Mukana oli niin hyllytettyjä ajatuksia kuin suurta onnistumisen iloakin, Tom Wiik luonnehtii tyytyväisenä.
Erikoisia ratkaisuja
Lasikuitukorisessa Kimobilenissa ei ole säästelty myöskään luovuutta. Rakentajakaksikko Byström-Wiik esittelee ajopelinsä pieniä ja vähän isompiakin yksityiskohtia, joissa kaikissa on käytetty jopa hyvin poikkeuksellisia ratkaisuja.
– Esimerkiksi pyörätuolin kiinnitysmekanismi on taituroitu vanhasta mersun konepellin lukosta. Myös mönkijöiden, mopojen ja jopa Porchen osia on päätynyt uusiokäyttöön.
Kim Byström on kaikin puolin tyytyväinen erikoiseen ajopeliinsä.
– Hyvin rullaa! Erinomaisesti suunnitellun tekniikan ansiosta Kimobilen ei ole sidottu tasaiselle maalle. Maasto-ominaisuudet ovat aivan omaa luokkaansa ja myös hankalissa olosuhteissa, kuten lumella, meno luonnistuu mutkattomasti, Kim kehuu.
Tom Wiikin mukaan Kimobilen on kehitetty nimenomaan haastaviin olosuhteisiin.
– Vetoa riittää, sillä jokaisessa pyörässä on vanteen sisällä oma sähkömoottori. Maavaraa voi lisätä portaattomasti jopa parikymmentä senttiä. Tämä tapahtuu sähköllä toimivien aktuaattoreiden avulla, Tom selvittää.
Kimobilen kulkee rakentajakaksikon mukaan tasaisesti myös kaltevilla pinnoilla.
– Maavaraa voidaan säätää tarpeen mukaan puolelta toiselle. Lisäksi etu- ja takaosan saa nostettua eri korkeudelle, joten menoa ei haittaa edes epätasaiset metsäpolut.
Jatkuvaa kehitystyötä
Kimobilenilla on takanaan reilut 1 200 kilometriä eritasoista testiajoa. Kim Byström kehuu vuolaasti ajopelinsä hallittavuutta, maasto-ominaisuuksia sekä helppokäyttöisyyttä.
– Unohtaa ei sovi myöskään käyttäjäystävällisyyttä. Ajopeliin voi rullata suoraan, ilman että pyörätuolista tarvitsisi nousta pois. Tämä ominaisuus tukee ennen kaikkea itsenäistä liikkumista.
Kim antaa arvoa myös ajamisen helppoudelle. Suora neliveto, hyvä jousitus sekä selkeät ajohallintalaitteet tekevät ajamisesta kevyttä ja vaivatonta. Mukavuutta ajamiseen tuovat myös aerodynaamisuus sekä lämmitettävät ajokahvat.
Vaikka Kimobilen on osoittautunut toimivaksi kulkupeliksi, niin Tom Wiikin mukaan kehitystyö tulee kuitenkin jatkumaan.
– Parannuksia tehdään Kimin tarpeet ja terveydentila huomioon ottaen. Esimerkiksi viimeisin parannus on vakionopeudensäädin. Heikentyneiden käsivoimien takia Kim ei jaksa pitkään pidellä kaasukahvaa, joten säätimen ansiosta hän voi nyt keskittyä ohjaamiseen, Tom selvittää.
Kaksikon seuraava tavoite on rakentaa ajopeliin sähkökäyttöinen tuulensuoja.
– Ajatuksissa on käynyt myös sivujen kattaminen, joten ei tämä tähän pääty. Projektia riittää pitkälle tulevaisuuteen, Tom pohtii hymyillen.
Rahaa Kimobilenin rakentamiseen on uponnut kymmenisen tuhatta euroa. Jokainen sentti on kohdennettu kuitenkin Kimin elämänlaadun parantamiseen, joten tässä tapauksessa ajopelin mukana tuoma hyöty korvaa hinnan.
Kaksikko on väläytellyt ajatusta myös siitä, että Kimobilen soveltuisi ainutlaatuisuutensa takia jopa myyntituotteeksi. Totuus on kuitenkin se, että näillä varusteilla ajopelin rakentaminen tulee vielä liian kalliiksi.
– Tietenkin yksinkertaisempi versio voisi olla helpompi ja jopa mahdollinen toteuttaa. Se edellyttäisi kuitenkin keveämpää byrokratiaa, sillä uuden tuotteen lanseeraaminen myyntituotteeksi ei lohkea parilla lupalapulla.
Kommentoi Facebookissa