MAANVILJELY MTK:n mielestä WWF sortuu populismiin ja osatotuuksien levittämiseen juuri julkaistussa lihaoppaassaan. Suomalaisen tuotannon keskeisimmät vahvuudet on lakaistu maton alle.
– Lihantuotannon vahvuus Suomessa on eläinten hyvä hoito, minkä vuoksi eläimiä ei tarvitse turhaan lääkitä antibiooteilla. Muualla maailmassa antibioottien holtiton käyttö muodostaa uhan myös ihmisten terveydelle. Meillä veden riittävyys ei ole ongelma, eikä sademetsiä raivata lihantuotannon tieltä, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.
Suomen maatalouden osuus maailman kasvihuonekaasuista on 0,01 prosenttia. Nykyistäkin ympäristöystävällisempi maatalous tehdään teknologian ja tuottavuuden kehityksellä. Marttilan mukaan WWF ei tunnista vahvuuksiamme, mutta onneksi maatilamme ovat ottaneet itse haasteen vastaan.
Teknologia ja tuottavuus etenevät vinhaa vauhtia. Maatalousyrittäjät ansaitsevat kiitoksen ja kannusteita, eivät jatkuvaa mustamaalausta. Suomalainen liha on jo vastuullisempaa, laatulihaa, siksi Suomessa kannattaa panostaa lihantuotannon kehittämiseen ja kasvuun.
MTK:n mukaan on hyvä, että WWF on antanut tuotteille eri sävyjä ja kotimaisuuden vahvuuskin on joskus keltaisena. Kaikki kasvisproteiinit ympäri maailmaa tuskin kuitenkaan ansaitsevat vihreää leimaa.
– Merkittävä osa maatalousmaastamme on ravitsemuksellemme ja huoltovarmuudellemme tärkeän kotieläintuotannon rehujen viljelyalana, joka ei sääolosuhteiden tai maaperän takia sovellu kasvisten tai leipäviljan viljelyyn, MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola sanoo.
Lihantuotannon ongelma WWF:n listalla yleisimmin on, että eläimille on syötetty rehuna soijaa, joka ei ole kasvatettu kestävän kehityksen mukaan. Suomessa ei viljellä soijaa, muuta kuin testimielessä.
– Maataloutemme Itämeren suojelussa on viime vuosina edistytty ja ravinnevalumia on saatu pienenemään, etenkin rantavesissä. Ongelmana on Itämeressä jo oleva ravinnekuormitus. Lihansyönnin tai muun suomalaisen ruuan kulutuksen vähentämisellä ei ole tosiasiallista tekemistä Itämeren suojelun kanssa, Pietola muistuttaa.
Kotieläintalous tukee myös maaseudun monimuotoisuutta.
– Ruokavaliostaan ei tarvitse stressata, mikäli suosii suomalaista, syö kohtuullisesti ja monipuolisesti sekä välttää ruokahävikkiä, Marttila summaa.
Naudanlihantuotanto ja nautakarjatalous ovat MTK:n mukaan luonnollinen tuotantomuoto Suomen pohjoisiin olosuhteisiin. Nurmien viljelyvarmuuden merkitys korostuu kriisiaikoina.
Kommentoi Facebookissa