PUOLUSTUSYHTEISTYÖ Suomalainen mies on viimeinen, joka on pystynyt pysäyttämään Venäjän presidentin Vladimir Putinin. Vuosi on tarkalleen 1994 ja paikka keväinen Turku.
Putin oli vielä tuolloin Turun ystävyyskaupungin Pietarin kaupunginjohtajan kansainvälisistä suhteista vastaava avustaja. Venäläisdelegaatio pelasi Impivaaran hallissa jalkapallo-ottelun arkkipiispa John Vikströmin kipparoimaa Piispan poikia vastaan.
Vikström murjoi taklauksessa Putinia niin, että häneltä murtui solisluu. Eikä tässä vielä kaikki. Arkkipiispa kävi pukkaamassa päällään 2–1-voittomaalin turkulaisille. Kohta satavuotiaan Suomen tai 85-vuotiaan Vikströmin ei kuitenkaan tarvitse pelätä kostoiskua, sillä Putin kertoo tarinaa myös itse.
Sanotaan, että Venäjä uskoo vain voimaa, ja sitä Suomi on viime vuosina selvästi hakenut Yhdysvalloista. Tällä hetkelläkin ulkoministeri Timo Soini olisi Naton ulkoministerikokouksessa järjestön päämajassa Brysselissä, ellei hänen sairauslomaansa liittyisi lentokielto.
Suomi on kutsuttu kokouksen EU–Nato-yhteistyötä ja Afganistanin Resolute Support -kriisinhallintaoperaatiota käsitteleviin työistuntoihin. Suomea edustaa suurlähettiläs Piritta Asunmaa ja yhteistyötä käsittelevään osuuteen osallistuu lisäksi Ruotsi. Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström käyttää istunnossa Suomen ja Ruotsin yhteisen puheenvuoron.
Ei Natolle, kyllä Yhdysvalloille
Jos kansa saisi päättää, Suomi ei liittyisi Yhdysvaltojen johtamaan Natoon. Enemmistö oli sitä vastaan Barack Obaman aikana, ja enemmistö on sitä vastaan myös Donald Trumpin ollessa presidenttinä.
Siksi Suomi on pyrkinyt suoriin puolustussopimuksiin Yhdysvaltojen kanssa.
Puolustusministeri Jussi Niinistö on todennut uutistoimisto Reutersille, että Suomi tahtoo puolustusyhteistyösopimuksen ennen kuin Yhdysvaltain hallinto vaihtuu. Kahdenvälinen puolustusyhteistyö käsittäisi sotilaskoulutusta, tietojen vaihtoa ja tutkimusta, mutta ei avunantoa taistelutilanteissa. Suomi ja Yhdysvallat allekirjoittavat jo aiejulistuksen kaksi kuukautta sitten varapuolustusministeri Robert Workin vierailun yhteydessä.
Vierailun yhteydessä Suomi isännöi muun muassa kolmenvälistä tapaamista Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa. Ruotsi ja Yhdysvallat ovat allekirjoittaneet oman puolustussopimuksensa ja Suomi seuraa naapurimaan toimia. Suomen ja USA:n sopimus on sisällöltään samantapainen kuin Ruotsin sopimus.
Suomi on tehnyt myös EU:sta eroavan sotilasmahdin Iso-Britannian kanssa kahdenvälisen puolustusyhteistyösopimuksen. Jussi Niinistö ja Iso-Britannian puolustusministeri Michael Fallon allekirjoittavat sen Naton huippukokouksessa Varsovassa heinäkuun alussa. Sopimus ei ole oikeudellisesti sitova vaan poliittisen yhteistyötahdon ilmaus.
Ruotsi ja Iso-Britannia sopivat yhteistyön lisäämisestä jo Naton huippukokouksessa vuonna 2014.
Lähes sata kansainvälistä sotaharjoitusta
Vuonna 2017 Suomen eri aselajit ovat mukana 84 kansainvälisessä sotaharjoituksessa yhdessä Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Nato-maiden kanssa. Puolustusministeriöstä todetaan, että Suomi osallistuu harjoituksiin aina omista lähtökohdistaan ja maamme puolustuskykyä kehittääkseen.
Ennakkotietojen mukaan Suomi on mukana jälleen myös Yhdysvaltojen ohjuspuolustusjärjestelmään liittyvässä Nimble Titan -sotapelissä.
Suomalaiset sotilaat ottavat ensi vuonna osaa myös sekä Ruotsin että Nato-maa Viron asevoimien pääsotaharjoituksiin. Ruotsin Aurora 17 on kymmeniin vuosiin suurin naapurimaassamme järjestetty sotaharjoitus, siihen osallistuu yli 20 000 sotilasta sekä Suomen lisäksi myös Yhdysvallat ja Nato.
Ruotsin suursotaharjoituksen yksi tapahtumapaikoista on Gotlannin saari, jonka puolustusta on vahvennettu Venäjän mahdollisen uhan johdosta.
Amerikkalaiset ovat harjoitelleet myös Suomessa, esimerkiksi talvisodankäyntiin liittyviä taitoja Lapissa, ilmavoimien kanssa Kuopion Rissalassa sekä maihinnousua Hangossa.
Tiedustelusotaa ilman aseita
Puolustusyhteistyössä tärkeää eivät ole ainoastaan sotaharjoitukset, vaan entistä enemmän myös tiedusteluyhteistyö. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti marraskuun alussa esille hieman ongelmallisen Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaisuuden.
Suojelupoliisi oli todennut eduskunnan hallintovaliokunnalle huolestuneena, että Venäjän lakien mukaan kaikki Venäjän kansalaiset ovat kaksoiskansalaisuudesta riippumatta velvoitettuja auttamaan maan turvallisuusviranomaisia.
– Me myönnämme kaksoiskansalaisuuden kaikille, mutta Euroopassa on useita maita, jotka myöntävät kaksoiskansalaisuuden vain ihmisille, jotka tulevat sellaisista maista, jotka myös myöntävät kaksoiskansalaisuuksia, presidentti Niinistö pohdiskeli.
Venäläiset voivat myös tehdä maa- ja kiinteistökauppoja Suomessa, mutta Venäjä on kieltänyt ulkomaisia henkilöitä omistamasta maata lähellä Venäjän rajaa.
Suomessa hämmennystä ovat heränneet venäläisomistukset muun muassa Turun saariston meriväylien varrella, Skinnarvikin merivoimien varikkoalueen sisällä, ilmavoimien Uuraisten harjoitusalueen sekä monien sotilaslentokenttien liepeiltä sekä keskeltä metsää tärkeän tietoliikennemaston vierestä Saarijärvellä.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsikin itsenäisyyspäivän haastattelussaan presidentinlinnassa, että voimapolitiikka on palannut ja kansainvälinen jännitys lisääntynyt.
Ja se ei tiedä koskaan mitään hyvää pienille maille.
Kommentoi Facebookissa