GUGGENHEIM Helsingin kaupunginvaltuusto jaksoi tällä kerralla puida kuusituntisessa kokouksessaan Guggenheim-museota 170 puheenvuoron voimin, aina keskiyöhön asti. Käsittelyyn hanke tuli, kun kaupunginhallitus oli päättänyt äänin 8–7 hyväksyä neljä vuotta sitten hylätyn hankkeen uuden ehdotuksen pohjalta.
Siinä rakentamiskustannuksiksi oli arvioitu 130 miljoonaa euroa, Helsingin kaupunki olisi maksanut rakentamisesta 80 miljoonaa, 50 miljoonan jäljellä olevasta summasta 15 miljoonaa olisi kahden kotimaisen säätiön lahjoitus ja 35 miljoonaa euroa puolestaan lainaa, jonka Helsinki takaisi. Helsinki myös olisi luovuttanut tontin Etelärannasta ilman vuokraa.
Valtion tuki 1,3 miljoonaa euroa vuodessa olisi ollut Opetusministeriön valtionosuus käyttökustannuksien tukemiseen. Jo nyt olemassa olevat museot Helsingissä ja Turussa saavat enemmän valtion tukea. Summa ei näin itse asiassa ollut kovinkaan paljoa ja olisi maksettu aikaisintaan vuonna 2021.
Kahdessakymmenessä vuodessa Helsinki olisi verolaskelmien jälkeen jäänyt kuitenkin kokonaistappiolle 100 miljoonaa euroa ja valtio plussalle 90 miljoonaa. Muut lähikunnat olisivat hyötyneet arviolta yli 20 miljoonaa euroa ja Guggenheim-säätiökin 38 miljoonaa.
Maksumiehenä olisivat olleet helsinkiläiset veronmaksajat. Helsingin ulkopuolella asuvalle Guggenheim olisi maksanut vain noin 12 euron sisäänpääsymaksun, jos museossa olisi halunnut käydä.
Hintalappu helsinkiläisille sai hanketta kannattaneen kokoomuksen Lasse Männistön tekemään valtuustossa vielä uusiin laskelmiin perustuvan muutosehdotuksen. Siinä julkisen rahoituksen katoksi olisi asetettu 49 prosenttia hankkeesta eli 73 miljoonaa euroa. Käytännössä tämä tarkoitti Helsingin takauksen vetämistä pois lainasta.
– Esitys on outo uus, syntyi hetken hiljaisuus, riimitteli Keskustan Timo Laaninen.
Vasemmistoryhmät tuohtuivat esityksestä, ja pitivät sitä Guggenheim-säätiön kanssa selän takana neuvoteltuna salajuonena. Jos se olisi hyväksytty, säätiö olisi uudet ehdot hyväksymällä saanut sopimuksen museosta. Männistön ehdotus kuitenkin kaatui melko tiukin numeroin 46–39.
Lopullisesti hanke hautautui toisen kokoomuslaisen Wille Rydmanin hylkäysesitykseen yllättävänkin selvin luvuin 32–53. Vasemmisto oli lähes yhtenä rintamana vastaan, kannattajista hajosivat eniten kokoomuksen, vihreiden ja RKP:n rivit.
Guggenheim-museon arkkitehtikilpailun oli voittanut pariisilainen Moreau Kusunoki Architectes -toimiston suunnitelma Art in the City. Suunnitelmassa on toisiinsa yhdistettyjä paviljonkeja, katettu katu ja maamerkkinä näköalatorni. Mustanpuhuva pinta olisi ollut hiiltynyttä puuta.
Rakennusta ehdittiin jo verrata kalevalaiseen Pohjan akan kotakylään sekä mustaan mörköön. Mutta ehkä taidemuseon pitääkin herättää ristiriitaisia tunteita, ainakaan sen ei pidä olla tylsä.
Musta mörkö oli Tove Janssonin satuhahmo, jota pelättiin, mutta lopulta tuo suuri hahmo oli vain yksinäinen. Siksi se tuli joka yö Muumipeikon luokse rannalle, ja aina vain lähemmäksi.
Mutta nyt ei tarvitse enää pelätä. Kun valtuuston puheenjohtaja, vihreiden diplomi-insinööri Mari Puoskari kopautti nuijallaan pöytään klo 00.05, Musta mörkö oli poissa.
Kommentoi Facebookissa