MYYRÄT Luonnonvarakeskuksen seurantojen perusteella jyrsijämäärät ovat valtaosassa Suomea vaatimattomat. Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla myyriä kuitenkin tavataan kohtalaisesti ja kantojen odotetaan saavuttavan huippunsa syksyllä 2024. Itäisessä Suomessa jyrsijämäärät ovat runsastumaan päin.
─ Myyräkantojen säännöllinen monivuotinen kannanvaihtelu on jatkunut selvänä läntisessä Suomessa, missä myyräkantojen odotetaan saavuttavan huippuvaiheensa tulevana syksynä. Muualla Suomessa myyrämäärät ovat pääosin alhaiset ja niiden kannanvaihtelut ovat paljon epäsäännöllisempiä, kertoo johtava tutkija Otso Huitu Luonnonvarakeskuksesta.
Myyrien monivuotiset kannanvaihtelut eli syklit ovat pohjoiselle havumetsävyöhykkeelle ominainen ilmiö. Kolmen-neljän vuoden mittainen sykli pitää sisällään nousu-, huippu-, romahdus- ja pohjavaiheet. Kannanvaihtelujen voimakkuus ja laajuus vaihtelevat ajallisesti hyvinkin paljon. Yleensä voimakkaiden syklien aikaan myös maantieteellinen samanaikaisuus on laajaa.
Tällä hetkellä Suomessa vallitsevat voimakkaat ja säännölliset jyrsijäsyklit vain maan läntisimmässä osassa, Pohjanmaan maakuntien alueella. Muualla maassa kannanvaihtelut ovat olleet viimeisen 10 vuoden ajan epäsäännöllisempiä ja vaimeampia. Joitakin alueellisesti kohtalaisen pienialaisia myyrähuippuja on esiintynyt ajoittain. Joillakin alueilla monivuotinen kannanvaihtelu on muuttunut vain vuodenaikaiseksi, jolloin myyriä on vuodesta toiseen aina vähemmän keväällä ja enemmän syksyllä.
Etelä- ja Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa myyräkannat saavuttivat edellisen huippunsa syksyllä 2021. Kannat romahtivat vuonna 2022, mutta alkoivat jälleen kasvaa kesän 2023 aikana. Kevään koepyyntien perusteella jyrsijöitä esiintyy tällä alueella nyt niin runsaasti, että seuraava myyrähuippu ajoittuu todennäköisesti tulevalle syksylle 2024.
Kakkois-Suomessa ja osissa Etelä-Suomea myyriä tavattiin kevään pyynneissä kohtalaisesti. Myyräkantojen vaihtelu on näillä alueilla ollut jo usean vuoden ajan epäsäännöllistä tai vain vuodenaikaista. Sekä peltomyyrä- että metsämyyräkannat ovat edelleen kohtalaisen alhaisia, mutta kevään tulokset ennakoivat niiden kasvua alkaneen kesän aikana. Osassa aluetta myyrähuippua voitaisiin odottaa syksyllä 2025.
Oulun seudulla, Kainuussa, Lounais-Suomessa ja Ylä-Lapissa myyräkannat olivat kannanvaihtelunsa huippuvaiheessa syksyllä 2023. Lounaisimmassa Suomessa myyrähuippu oli tällöin vaatimaton, mutta Oulu-Kainuu-akselilla ja Tunturi-Lapissa jyrsijöitä esiintyi runsaammin. Kannat ovat kaikilla alueilla romahtaneet odotetusti viime talven aikana. Pelto- ja metsämyyriä voi vielä esiintyä joillain alueilla alkukesällä 2024, mutta niidenkin odotetaan häviävän kesän kuluessa. Romahdusvaihetta seuraava pohja kestänee ainakin kesään 2025 asti.
Metsä-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisemmissa osissa myyrät runsastuivat selvästi kesän 2023 aikana. Kannankehitys ennakoi silloin selkeää nousuvaihetta, ehkä jopa huippua vuodelle 2024. Talven olosuhteet olivat kuitenkin ilmeisesti epäedulliset myyrille, sillä Luken koepyyntien saalis jäi odotettua heikommaksi suurimmassa osassa aluetta. Tällä hetkellä myyriä on vähän tai korkeintaan kohtalaisesti, mutta sen verran, että kannan kasvu alkaneena kesänä on mahdollista.
Myyrien kannansuuruus on suoraan yhteydessä myyrien aiheuttamien taimituhojen esiintymiseen. Taimituhot tapahtuvat valtaosin talvella lumihangen alla. Peltomyyrä on jyrsijöistä pahin taimituholainen. Se voi kaluta kaikkien puulajien pienten taimien kuorta maanrajassa, tai jopa katkoa ne kokonaan. Myös metsämyyrät aiheuttavat taimituhoja, mutta yleensä vain havupuille ja niiden latvaosille, esimerkiksi latvasilmuille.
Oulun seudun ja Kainuun myyrähuippu syksyllä 2023 on todennäköisesti johtanut taimituhoihin. Metsänomistajien, joilla on viimeisten kolmen vuoden aikana istutettuja taimikoita, suositellaan tarkastavan taimikkonsa tänä kesänä tuhojen varalta. Näennäisesti kuoliaaksi kaluttujen taimien korvausistutuksen kanssa ei kannata kuitenkaan hätäillä, sillä varsinkin pienimmät kuusen istutustaimet toipuvat myyrävauriosta yllättävän hyvin. Myyrien talvisten vaurioiden laajuus selviää yleensä heinäkuun loppuun mennessä.
Metsämyyrät levittävät myyräkuumetta aiheuttavaa Puumala-virusta eritteissään. Ihminen voi altistua virukselle hengitysteitse esimerkiksi kesämökkien talven jälkeisen siivouksen yhteydessä tai puuliiterissä. Siivoaminen ja polttopuiden haku kannattaa tehdä tietoisena siitä, että ilmaan nouseva pöly voi aiheuttaa tartunnan. Esimerkiksi mökkisiivous on suositeltavaa tehdä kostealla rätillä, varsinkin jos nurkissa tai kaapeissa on jyrsijöiden ulosteita.
Lue myös: Tarkkana kaurisvaara-alueilla – eläinkolareita tapahtuu nyt jopa enemmän kuin syksyllä
Kommentoi Facebookissa