BUDJETTI Pääministeri Antti Rinteen hallituksen julkistama talousarvioesitys vuodelle 2020 rakentaa valtioneuvoston mukaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa sekä lisää osaamista ja osallisuutta koko Suomessa.
Valtionvelka on vuonna 2020 arviolta noin 109 miljardia euroa ja hallituksen talousarvioesitys on 2,0 miljardia euroa alijäämäinen. Kehyskaudella 2021–2023 budjettitalouden alijäämän arvioidaan edelleen kasvavan noin 4 miljardin euron tasolle. Tähän vaikuttaa osaltaan hävittäjähankintaan varattu 1,5 miljardin euron vuosittainen rahoitus vuodesta 2021 lukien.
Vuoden 2020 budjettiesityksen loppusumma on 57,6 miljardia euroa. Tuloiksi vuonna 2020 arvioidaan 55,6 miljardia euroa, josta 47,1 miljardia euroa on verotuloja. Budjettiesityksen loppusumma on noin 2,1 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Muutos aiheutuu pääosin pääministeri Rinteen hallitusohjelman mukaisista menolisäyksistä. Pysyvät toimet lisäävät valtion menoja noin 1,1 miljardilla eurolla vuonna 2020.
Hallitus kertoo olevansa sitoutunut 75 prosentin työllisyystavoitteeseen ja työllisyystoimilla haetaan vähintään 60 000 lisätyöllistä. Hallitus on päättänyt myös ensimmäisistä tulevaisuusinvestoinneista, joihin kohdennetaan tässä vaiheessa yhteensä noin 1,37 miljardin euron rahoitus.
Nyt päätetyistä tulevaisuusinvestoinneista noin 750 miljoonaa euroa ajoittuu vuodelle 2020 ja kertaluonteiset investointimenot rahoitetaan pääosin valtion omaisuustuloilla, joista päätetään myöhemmin.
Rahaa ilmastonmuutoksen torjumiseen
Hallitus haluaa torjua ilmastonmuutosta ja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Luonnonsuojelurahoitukseen kohdistetaan noin 100 miljoonan euron lisäys heti vuoden 2020 alusta lähtien. Hiilinielujen vahvistamiseen ja maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseen ehdotetaan 10 miljoonan euron lisäystä luonnonvaratalouteen, pysyvä lisäys nousee 14,5 miljoonaan euroon vuodesta 2021 lukien. Lisäksi kertaluonteista rahoitusta ehdotetaan yhteensä noin 50 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022.
Kiertotalouden edistämiseksi ehdotetaan pysyvää rahoitusta työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön toimintamenoihin vuosittain yhteensä noin 2 miljoonaa euroa. Lisäksi määräaikaiseen kiertotalouden innovaatio- ja investointitukeen ehdotetaan yhteensä 48 miljoonaa euroa vuosina 2020–2021.
Luonnonsuojelurahoitukseen kohdistetaan noin 100 miljoonan euron lisäys heti vuoden 2020 alusta lähtien
Kivihiiltä korvaavien investointien tukemiseen ehdotetaan kehyskaudella yhteensä 90 miljoonan euron korotusta energiatuen myöntämisvaltuuteen. Polttoaineverojen ohjausvaikutusta ylläpidetään korottamalla polttoaineveroa kuluttajahintaindeksin nousua vastaavasti.
Lisäksi kertaluonteisesti osoitetaan 10 miljoonan euron rahoitus biokaasuohjelmalle vuosina 2020–2021. Kiinteistöjä kannustetaan siirtymään öljystä muihin lämmitysmuotoihin, johon varataan kertaluonteisesti 10 miljoonaa euroa. Sähköautojen latausinfran rakentamistuen jatkamiseen ja korottamiseen varataan 4 miljoonaa euroa vuosittain vuosina 2020–2021. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ehdotetaan valtion kohteissa sekä kuntien avustuksina yhteensä 21 miljoonaa euroa vuodelle 2020.
Turvallisuutta ja puolustusmenoja
Kansalaisten turvallisuuden lisäämiseksi poliisitoimen määrärahoihin ehdotetaan lisäystä poliisien määrän nostamiseksi asteittain 7 500 henkilötyövuoden tasolle vuoteen 2022 mennessä. Tähän ehdotettava lisäys on 7,5 miljoonaa euroa vuodelle 2020 nousten 18 miljoonaan euroon vuonna 2023.
Rajavartiolaitoksen maa- ja merirajojen teknisen valvontajärjestelmän uudistamiseen ehdotetaan 15 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Syyttäjälaitokselle, tuomioistuimille, oikeusavulle ja rikosseuraamuslaitokselle osoitetaan lisärahoitusta 5,3 miljoonaa euroa.
Lisäksi rikollisuuden ehkäisyyn ehdotetaan kertaluonteisesti yhteensä 7,5 miljoonan euron rahoitusta vuosille 2020–2022 ja käräjäoikeuksiin yhteensä 4,5 miljoonan euron kertaluonteista lisäystä vuosille 2020 ja 2021. Turvakotien määrän lisäämiseen ja toiminnan kehittämiseen kohdistetaan 2 miljoonan euron lisäys. Naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävän perustamiseen kohdistetaan 200 000 euroa.
Ilmavoimien monitoimihävittäjien hankintaan osoitetaan yhteensä 4,5 miljardia euroa
Puolustusvoimien toimintamenomäärärahoihin ehdotetaan vuodelle 2020 5,5 miljoonan euron korotusta henkilö- ja tehtävämäärän lisäämiseen sekä kertausharjoitusten määrän lisäämiseen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uuteen toimintamalliin. Korotus nousee vuoteen 2023 mennessä 10 miljoonaan euroon. Merivoimien Laivue 2020 -hankkeen menoihin varaudutaan. Ilmavoimien monitoimihävittäjien hankintaan osoitetaan kehyskaudella yhteensä 4,5 miljardia euroa.
Kyberturvallisuuden koordinointia tiivistetään, ja vastuu siitä on liikenne- ja viestintäministeriöllä, jolle ehdotetaan tehtävään 2 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Lisäksi ehdotetaan Kyberturvallisuuskeskukselle 1,2 miljoonaa euroa vuodelle 2020 ja noin 3,5 miljoonaa euroa vuosille 2021–2023.
Kehitysapua ja pakolaisia
Osaajien työperäistä maahanmuuttoa lisätään ja työperusteisen oleskeluluvan käsittelyaikoja nopeutetaan vahvistamalla Suomen ulkomaan edustustojen resursseja 2,5 miljoonalla eurolla. Vuosina 2020–2022 edustustoverkkoa vahvistetaan neljällä uudella edustustolla. Konfliktineston, rauhanvälityksen ja rauhanrakentamisen kyvykkyyttä parannetaan 1,5 miljoonan euron kertaluonteisella lisäpanostuksella vuonna 2020.
Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön vuodelle 2020 ehdotettavat määrärahat kasvavat noin 100 miljoonalla eurolla vuodesta 2019. Lisäyksestä 71,7 miljoonaa euroa tulee hallitusohjelman mukaisesta pysyvästä lisäyksestä, joka nousee 79,8 miljoonaan euroon vuonna 2023. Kertaluonteisesti rahoitusta osoitetaan yhteensä 10 miljoonaa euroa vuosille 2020–2021.
Kehitysyhteistyöhön ehdotettavat määrärahat kasvavat noin 100 miljoonalla eurolla
Heikoimmassa asemassa olevien pakolaisten auttamiseksi pakolaiskiintiötä nostetaan vuositasolla sadalla henkilöllä 850 henkilöön. Tähän liittyen työ- ja elinkeinoministeriön ja sisäministeriön hallinnonaloille ehdotetaan vuodelle 2020 yhteensä 0,9 miljoonan euron korotusta. Vuoteen 2023 mennessä ehdotettu lisäys nousee 4,2 miljoonaan euroon. Lisäyksestä suurin osa kohdistuu kotouttamiskorvauksiin.
Maahanmuuttovirastolle ehdotetaan 13 miljoonaa euroa sekä vuodelle 2020 että vuodelle 2021 sujuvan käsittelyn turvaamiseen sekä turvapaikkahakemusten ruuhkan purkuun.
Yrittäjyyttä ja innovaatioita
Uusien liiketoiminnan innovaatioiden syntymistä Suomeen ehdotetaan kannustettavan lisäämällä Business Finlandin avustusvaltuuksia 33 miljoonalla eurolla vuonna 2020–2022 ja 43 miljoonalla eurolla vuonna 2023. Luovan talouden kasvua edistetään rahoittamalla Creative Business Finlandia vuosina 2020–2021 miljoonan euron vuosittaisella kertainvestoinnilla.
Audiovisuaalisten alojen tuotantokannustimella 12 miljoonalla eurolla vuonna 2020 houkutellaan sekä kotimaisia että ulkomaisia elokuvatuotantoja Suomeen. Kansainvälisen kasvun ohjelmaan varataan määrärahoja yhteensä 13 miljoonaa euroa vuonna 2020, ja summa nousee asteittain yhteensä 29 miljoonaan euroon vuonna 2023. Hallitus panostaa 46 miljoonaa euroa vuonna 2020 digitalisaation edistämisen kokonaisuuteen.
Sekä kotimaisia että ulkomaisia elokuvatuotantoja houkutellaan 12 miljoonalla eurolla Suomeen
Yritysvetoiseen määräaikaiseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopakettiin ehdotetaan lisättäväksi Business Finlandin avustusvaltuuksia 55 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 45 miljoonaa euroa vuonna 2021. Toimialakohtaiseen kasvukokonaisuuteen kohdennettaisiin 8,5 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2020 ja 2021. Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen ehdotetaan kohdennettavan 20 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 10 miljoonaa euroa vuonna 2021.
Suomalaisten osaamisen ja korkeakoulujen resurssien varmistamiseksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen indeksikorotukset tehdään täysimääräisenä ja perusrahoituksen hallitusohjelman mukaiset korotukset toteutetaan täysimääräisinä heti vuonna 2020.
Teitä ja raideyhteyksiä
Perusväylänpidon rahoitukseen ehdotetaan pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Yhdessä muiden korotusten kanssa perusväylänpidon rahoitus kasvaa 362 miljoonaa euroa vuonna 2020. Vaarallisten tasoristeysten poistamiseen ehdotetaan yhteensä 22 miljoonaa euroa vuosille 2020–2021.
Hallitus varautuu Turun tunnin junan ja Suomi-radan nopeiden raideyhteyksien suunnittelun toteuttamiseen pääomittamalla 15,7 miljoonalla eurolla Pohjolan Rautatiet Oy:tä. Valtio varautuu suunnittelun rahoittamiseen yhteensä 115 miljoonalla eurolla.
Vaarallisten tasoristeysten poistamiseen ehdotetaan yhteensä 22 miljoonaa
Pääradan liitännäisiä raideyhteyksiä parannetaan välillä Tampere–Pori, Tampere-Jyväskylä ja Seinäjoki-Vaasa. Tampere-Pori-raideyhteyttä parannetaan ja nopeutetaan kohdentamalla 40 miljoonan euron perusväylänpidon rahoitus tasoristeysten poistoon. Tampere–Jyväskylä-radan nopeuttamisen ja välityskyvyn parantamisen suunnitteluun kohdennetaan 18 miljoonan euron valtuus. Seinäjoki–Vaasa-radan nopeuttamisen ja välityskyvyn parantamisen suunnitteluun kohdennetaan 3 miljoonan valtuus.
Yksityisteiden avustuksiin kohdennetaan 20 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Uutena hankkeena aloitetaan Hanko–Hyvinkää-rataosan sähköistäminen, valtuutus 62 miljoonaa euroa. Lisäksi vuodesta 2020 alkaen ehdotetaan joukkoliikenteen tukeen 20 miljoonan euron lisäystä. Kävelyn- ja pyöräilyn edistämiseen kohdennetaan 21 miljoonan euroa vuonna 2020.
Maatalouden kehittämistoimia
Elintarvikeviennin edistämiseen ehdotetaan maa- ja metsätalousministeriön sekä ulkoministeriön hallinnonaloille kaikkiaan 2,0 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 2,7–3 miljoonaa euroa vuosina 2021–2023. Vuonna 2020 tehtävien maatalouden uusien luomusitoumusten rahoitukseen ehdotetaan 5 miljoonaa euroa vuodelle 2020 ja vuosittain 7 miljoonaa euroa vuosille 2021–2023. Ympäristö- ja luonnonhaittakorvauksiin osoitetaan kertaluonteisesti 130 miljoonaa euroa vuodelle 2020.
Maatalouden uusien luomusitoumusten rahoitukseen ehdotetaan 5 miljoonaa euroa
Kertaluonteisesti osoitetaan lisäksi rahoitusta maatalouden biokaasu- ja lannankäsittelyinvestointeihin yhteensä 7,5 miljoonaa euroa vuosina 2020 ja 2021, harvaanasutun maaseudun kehittämiseen 4 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja ruokaketjun kehittämiseen miljoona euroa vuonna 2020.
Maatilatalouden kehittämisrahastoa lisäpääomitetaan kertaluonteisesti yhteensä 31 miljoonalla eurolla vuonna 2020. Lisäksi osoitetaan kertaluonteisesti vesiensuojelun tehostamisohjelmaan 3 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeeseen yhteensä 6,3 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022.
Aktiivimallin leikkuri poistuu
Palkkatuen käytön lisäämiseksi yrityksissä ehdotetaan julkisiin työvoimapalveluihin lisäystä, joka on 10 miljoonaa euroa vuodelle 2020 ja nousee 16 miljoonaan euroon vuoteen 2023 mennessä. Palkkatuen maksatuksiin ja digitaalisiin palveluihin kohdennettaisiin lisäksi vuosittain 3 miljoonaa euroa vuosina 2020–2021 sekä 2 miljoonaa euroa vuosina 2022–2023.
Aktiivimallin leikkuri poistetaan 1.1.2020 alkaen
Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin ehdotetaan määräaikaishaastattelujen toteuttamiseen ja nuorisotakuun edistämiseen 5 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 9–10 miljoonaa euroa vuosina 2021–2023. Työllisyyspalveluiden kehittämiseen ehdotetaan vuosittain 5 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022. TE-digitalisaatiohankkeen loppuunsaattamiseen ehdotetaan 10 miljoonaa euroa vuonna 2020.
Osatyökykyisten työkykyohjelmaan ehdotetaan 10 miljoonaa euroa vuodelle 2020, 12 miljoonaa euroa vuodelle 2021 ja 11,2 miljoonaa euroa vuodelle 2022. Tasa-arvo- ja samapalkkaisuusohjelmaan ehdotetaan 0,5 miljoonaa euroa vuosittain. Aktiivimallin leikkuri poistetaan 1.1.2020 alkaen.
Maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työllisyyden edistämiseen ehdotetaan yhteensä 11 miljoonan euron vuosittaista määrärahalisäystä.
Lapsilisistä eläkkeisiin
Lapsiperheiden asemaa parannetaan korottamalla lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja neljännestä sekä sitä seuraavista lapsista maksettavaa lapsilisää 10 eurolla. Elatustukea korotetaan 7 eurolla. Näihin uudistuksiin ehdotetaan yhteensä 36,3 miljoonan euron määrärahalisäystä.
Opintotuen huoltajakorotukseen esitetään 25 euron korotusta kuukaudessa. Lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseen sekä lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman jatkamiseen ehdotetaan yhteensä 23 miljoonan euron lisäpanostusta vuosille 2020–2022.
Pienimpien eläkkeiden korottamiseen ehdotetaan käytettäväksi 183 miljoonaa euroa netto. Korotus kohdistuu noin 1300 euron kuukausieläkkeeseen saakka. Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan noin 34 eurolla ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa. Perusturvaan ehdotetaan tehtäväksi 20 euron korotus, jonka kustannusvaikutus on valtiolle noin 40 miljoonaa euroa.
Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan 34 eurolla ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen ehdotetaan yhteensä 80 miljoonaa euroa vuonna 2020, 130 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 150 miljoonaa euroa vuonna 2022.
Iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävän ikäohjelman laatimiseksi ehdotetaan 5 miljoonan euron vuosittaista lisäpanostusta vuosina 2020–2022. Vanhusasiavaltuutetun toiminta käynnistetään. Kotihoidon kehittämishankkeelle ehdotetaan lisäksi 2 miljoonan euron vuosittaista rahoitusta samalle ajanjaksolle.
Hoitajamitoitus lakiin
Hallitus sitoutuu parantamaan vanhuspalveluita merkittävästi tällä hallituskaudella kirjaamalla lakiin henkilöstön sitovan 0,7:n vähimmäismitoituksen tehostetussa palveluasumisessa.
Hallitus toteuttaa hoitotakuun, jonka tavoitteena on, että kiireettömässä tapauksessa ihminen pääsee hoitoon seitsemän päivän sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Sen toteuttamiseen varataan ensi vuodelle 60 miljoonaa euroa. Hoitotakuun parantamiseen on varattu 160 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022 ja 50 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lukien pysyvästi peruspalveluiden valtionosuuksiin.
Hoitotakuun tavoitteena on, että kiireettömässä tapauksessa ihminen pääsee hoitoon seitsemän päivän sisällä
Kansallisen mielenterveysstrategian laatimiseen ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen on varattu 60 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022 ja 18 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lukien pysyvästi peruspalveluiden valtionosuuksiin.
Alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn kokeiluhankkeelle ehdotetaan kohdennettavaksi yhteensä 10 miljoonan euron lisämäärärahaa vuosina 2021–2022. Sosiaali- ja terveysalan kasvustrategiaa tuetaan 3 miljoonan euron lisäpanostuksella vuosina 2020 ja 2021.
Hallitus varaa miljoona euroa Vaasan keskussairaalan laajan päivystyksen toteuttamiseen. Käypä hoito -suositusten kääntämiseksi ruotsin kielelle ehdotetaan 0,6 miljoonan euron rahoitusta vuodelle 2020.
Hallitusohjelman mukaisesti ehdotetaan turvattavaksi Välitä viljelijästä -toimintamallin jatkaminen, jonka rahoitukseen osoitetaan yhteensä 4 miljoonaa euroa vuosina 2021–2022. Mallin tavoitteena on ennaltaehkäistä viljelijöiden uupumista.
Maksuttomat toisen asteen opinnot
Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varataan yhteensä 180 miljoonaa euroa sekä varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan yhteensä 125 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus poistetaan ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja pienennetään 1.8.2020 alkaen. Peruspalveluiden valtionosuuteen ehdotetaan näiden toimien johdosta 13,8 miljoonan euron lisäystä vuonna 2020. Vuositasolla muutokset lisäävät menoja yhteensä 33 miljoonalla eurolla.
Maksuttomien harrastusmahdollisuuksien edistämiseen koulupäivän yhteydessä ehdotetaan 5 miljoonan euron rahoitusta vuodelle 2020 Suomen ”Islannin mallin” luomiseksi. Hallitus varautuu lisäksi lisäämään aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoitusta sekä koulupäivän yhteydessä tapahtuvan harrastamisen rahoitusta 14,5 miljoonalla eurolla vuodesta 2021 alkaen.
Oppivelvollisuus laajennetaan jatkumaan toiselle asteelle 18 ikävuoteen asti. Samalla toisen asteen opinnoista tehdään kokonaan maksuttomia. Oppivelvollisuuden uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021. Oppivelvollisuuden laajentamiseen, sekä toisen asteen maksuttomuuteen varataan 22 miljoonaa euroa vuonna 2021, 65 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 107 miljoonaa euroa vuonna 2023.
Toisen asteen opinnoista tehdään kokonaan maksuttomia
Lisäksi oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen perusopetuksessa ja toisella asteella varataan 10 miljoonaa euroa vuonna 2021, 20 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 29 miljoonaa euroa vuonna 2023.
Lukiokoulutuksen oppilaskohtaiseen rahoitukseen ehdotetaan hallitusohjelman mukaisesti 7,5 miljoonan euron lisäystä. Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin ehdotetaan 80 miljoonan euron lisämäärärahaa ja työpaikkaohjaajien lisäämiseen 2,5 miljoonan euron rahoitusta ensi vuodelle.
Yliopistojen perusrahoitusta korotetaan 40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 lähtien.
Tukea taiteelle ja kulttuurille
Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen ehdotetaan 1 miljoonan euron lisäystä vuonna 2020 ja siihen varataan 1,5 miljoonaa euroa vuonna 2021, 7 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 10 miljoonaa euroa vuonna 2023. Lisäksi kulttuurin avustuksia ehdotetaan lisättäväksi yhteensä 5,1 miljoonalla eurolla vuonna 2020, 7,5 miljoonalla eurolla vuonna 2021, ja vuosittain 1,5 miljoonalla eurolla vuosina 2022–2023.
Kansallisteatterin peruskorjaukseen varaudutaan yhteensä 50 miljoonalla eurolla
Taiteilija-apurahojen tason korotukseen ehdotetaan 1,4 miljoonaa euroa vuosina 2020 ja 2021 sekä 1,8 miljoonaa euroa vuosina 2022 ja 2023. Svenska Finlands Folktingetille ehdotetaan 200 000 euron lisärahoitusta.
Kansallisteatterin peruskorjaukseen varaudutaan yhteensä 50 miljoonalla eurolla, mistä 40 miljoonaa euroa on tarkoitus kohdentaa jakamattomista veikkausvoittovaroista.
Poikkihallinnolliseen liikkumisohjelmaan ehdotetaan 6 miljoonan euron ja liikuntapaikkarakentamiseen 2 miljoonan euron määrärahaa vuonna 2020. Liikunnan ja huippu-urheilun edistämiseen ehdotetaan 4,8 miljoonan euron lisäystä vuonna 2020. Liikuntapoliittisen selonteon toimeenpanoon varataan 6,2 miljoonaa euroa vuonna 2021 sekä 4,5 miljoonaa euroa vuosina 2022 ja 2023.
Verovähennyksiä ja veronkorotuksia
Ansiotuloverotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla, kevennys kohdistetaan pieni- ja keskituloisille palkansaajille, eläketulon saajille sekä etuustulojen saajille. Solidaarisuusveron voimassaoloa jatketaan hallituskauden loppuun saakka.
Asuntolainan korkojen vähennysoikeuden pienentämistä jatketaan asteittain hallituskauden aikana. Ensi vuonna asuntolainan koroista vähennyskelpoista on 15 prosenttia. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan maltillisesti 2 400 eurosta 2 250 euroon. Vähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin.
Liikennepolttoaineiden verotusta korotetaan 250 miljoonalla eurolla
Tupakkaveron korotus ensi vuodelle on 50 miljoonaa euroa ja sitä on tarkoitus edelleen kiristää vuosittain 50 miljoonalla eurolla. Virvoitusjuomien veroa korotetaan ensi vuonna 25 miljoonalla eurolla sokeripitoisia juomia painottaen. Liikennepolttoaineiden verotusta korotetaan kuluttajahintojen ennustettua nousua vastaavalla 250 miljoonalla eurolla. Korotus tehtäisiin siten, että se tulisi voimaan elokuussa 2020.
Energiaintensiivisen teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä poistetaan ja alennetaan II veroluokan sähkövero kohti EU:n sallimaa minimitasoa. Lisäksi työkone- ja lämmityspolttoaineiden verotusta kiristetään yhteensä 100 miljoonalla eurolla vuosina 2021–2023.
Myös alkoholiveroa korotetaan 50 miljoonalla eurolla. EU:n ulkopuolelta tuotujen vähäarvoisten tuotteiden verottomuuden poistamisen arvioidaan kasvattavan tuloja puolestaan noin 40 miljoonalla eurolla vuonna 2021.
Lopullinen talousarvioesitys ja julkisen talouden suunnitelma käsitellään valtioneuvostossa 7. lokakuuta. Hallituksen esitys vuoden 2020 talousarvioksi julkaistaan sen jälkeen.
Kommentoi Facebookissa