BUDJETTI Valtiovarainministeri Mika Lintilän julkistaman vuoden 2020 talousarvioehdotuksen loppusumma on 57,0 miljardia euroa. Talousarvioesitystä ja julkisen talouden suunnitelmaa valmistellaan tilanteessa, jossa Suomen talouskasvu on jäämässä viime vuosia hitaammaksi kuluvana ja tulevina vuosina.
Epävarmuus talouden kehityksen suunnasta on kasvanut. Valtiovarainministeriö arvioi kesäkuussa, että kulutus jatkaa Suomessa vakaata kasvua, mutta investointien ja viennin kasvu uhkaa hidastua. Myös työllisyys kohenee aiempaa hitaammin.
– Tässä tilanteessa on tärkeää, että pidämme kotimaassa talouden kunnossa ja teemme toimia, jotka lisäävät työllisyyttä ja investointeja. Lisäksi vahvistamme ihmisten luottamusta tulevaisuuteen huolehtimalla oikeudenmukaisuudesta ja ympäristöstä, valtiovarainministeri Lintilä sanoo.
Tavoitteena on, että normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 ja julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen pienenee.
Talous- ja työllisyyspolitiikan tavoitteena myös on, että työllisyysaste saavuttaa 75 prosentin tason 15–64-vuotiaiden ikäryhmässä vuonna 2023. Työllisyysaste ratkaisee sen, saavutetaanko julkisen talouden tasapainotavoite.
Työ- ja elinkeinoministeriön asettamilta työryhmiltä odotetaan ensimmäisiä ehdotuksia työllisyyttä parantaviksi toimiksi syyskuun alkuun mennessä.
Työllisyysaste ratkaisee julkisen talouden tasapainotavoitteen saavuttamisen
Hallitusohjelman mukaiset pysyvät toimet lisäävät valtion menoja nettomääräisesti noin miljardilla eurolla vuonna 2020. Budjettiesityksen loppusumma on noin 1,5 miljardia euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa.
Suomalaisten osaamisen vahvistamiseksi esitetään muun muassa, että vuonna 2020 yliopistojen perusrahoitusta lisätään 10 miljoonalla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 5 miljoonalla eurolla. Työllisyystavoitteen saavuttamiseksi TE-palveluihin ehdotetaan noin 15 miljoonan euron lisämäärärahaa.
Palkkatuen käytön lisäämiseksi yrityksissä ehdotetaan julkisiin työvoimapalveluihin 10 miljoonan euron lisäystä. Uusien miljardiluokan ekosysteemien ja innovaatioiden syntymistä Suomeen ehdotetaan kannustettavan 33 miljoonan euron Business Finlandin avustusvaltuuden lisäyksellä.
Opintotuen huoltajakorotukseen esitetään 25 euron korotusta kuukaudessa. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 10 euroa kuukaudessa, ja monilapsisten perheiden toimeentuloa parannetaan korottamalla neljännestä ja sitä seuraavista lapsista maksettavaa lapsilisää. Perusturvaa ehdotetaan korotettavaksi 20 eurolla kuukaudessa, ja pienimpiä eläkkeitä korotetaan.
Budjettiesitys sisältää myös kansalaisten arjen turvallisuutta lisääviä toimia. Esityksessä aloitetaan toimenpiteet poliisien määrän kasvattamiseksi 7 500 henkilötyövuoteen vuoteen 2022 mennessä. Turvakotien määrän lisäämiseen ja toiminnan kehittämiseen osoitetaan lisärahoitusta 2 miljoonaa euroa.
Hallitusohjelman mukaisesti luonnonsuojelurahoituksen määrää ehdotetaan kasvatettavan vuonna 2020 yhteensä 25 miljoonalla eurolla. Kivihiiltä korvaavien investointien tukemiseen ehdotetaan 30 miljoonan euron lisäystä energiatuen myöntämisvaltuuteen.
Perusväylänpitoon eli teiden, rautateiden ja vesiväylien kunnossapitoon ehdotetaan lisättäväksi 300 miljoonaa euroa. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan lisämäärärahaa vajaat 72 miljoonaa euroa.
Valtiontalouden alijäämä on 2,3 miljardia euroa
Hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti ansiotuloverotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla. Kevennys kohdistetaan pieni- ja keskituloisille palkansaajille, eläketulon saajille sekä etuustulojen saajille. Solidaarisuusveron voimassaoloa jatketaan hallituskauden loppuun saakka.
Asuntolainan korkojen vähennysoikeuden pienentämistä jatketaan asteittain hallituskauden aikana. Ensi vuonna asuntolainan koroista vähennyskelpoista on 15 prosenttia. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan 2 400 eurosta 2 250 euroon.
Tupakkaveron korotuksia jatketaan asteittain hallituskauden aikana. Korotus ensi vuodelle on 50 miljoonaa euroa. Virvoitusjuomien veroa korotetaan ensi vuonna 25 miljoonalla eurolla sokeripitoisia juomia painottaen. Liikennepolttoaineiden verotusta korotetaan kuluttajahintojen ennustettua nousua vastaavalla 250 miljoonalla eurolla.
Veronmaksajain Keskusliiton mukaan veronkorotukset tarkoittavat bensiinin ja dieselin litrahinnan nousua 6,5 sentillä, tupakka-askin kallistumista 45 sentillä sekä 10 senttiä kalliimpaa 1,5 litran sokeroitua virvoitusjuomapulloa.
Valtiovarainministerin budjettiesitys on 2,3 miljardia euroa alijäämäinen. Valtionvelka nousee vuonna 2020 arviolta 109 miljardiin euroon.
Valtiovarainministeriö on sisällyttänyt pohjaehdotuksiinsa hallitusohjelman mukaiset pysyvät menolisäykset ja vähennykset. Näiden toimenpiteiden myötä valtion menot lisääntyvät nettomääräisesti noin 1,3 miljardilla eurolla vuoden 2023 tasolla.
Hallitus saa tuoreimmat ennusteluvut käyttöönsä syyskuun budjettiriiheen. Hallitus käsittelee talousarviota 17.−18. syyskuuta, samalla käsitellään julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2020–2023. Tarkistetut luvut sisältävä valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus julkistetaan 7. lokakuuta.
Lue myös: EU leikkaa maataloustukia – Suomelle tulossa 400 miljoonan euron lisälasku
Kommentoi Facebookissa