KOLUMNI Suomalaiset veronmaksajat ovat joutumassa maksumiehiksi, jos EU:n komission suunnitelmat maataloustukien leikkauksista toteutuvat. Pieni Suomi yrittää vielä pullikoida vastaan, mutta EU:n suuret maatalousmaat kannattavat leikkauksia. Sen seurauksena veronmaksajat rahoittavat 420 miljoonan EU-tuen menetykset valtion budjetista.
Hallitusohjelman liitteeseen numero kuusi on piilotettu tuleva satojen miljoonien lasku suomalaisille:
”Tarvittaessa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulevan tukiohjelmakauden 2021–2027 EU-rahoituksen Suomelle kohdentuvan osan alenema kompensoidaan jakamattomasta varauksesta.”
Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että EU:n maataloustuki leikkaukset rahoitetaan kansallisesta rahapussista ja täysimääräisenä, ainakin jos maatalousministeri Jari Lepän (kesk.) vakuutteluihin on uskomista. Hän sai itse maitotilan isäntänä tukia viime vuonna 116 000 euroa.
Maataloustuottajien etujärjestö on julkisuudessa esittänyt, että näiden tukileikkausten maksajaksi joutuvat 700 suomalaista maanviljelijää. Etujärjestölogiikka on perinteisen ontuvaa. Miten viljelijät voivat joutua maksumiehiksi, jos EU:n tukirahojen menetykset korvataan heille valtion budjetista?
Todellisuudessa veronmaksajat maksavat meillä kaiken maataloudelle myönnetyn arviolta neljän miljardin suuruisen tuen. On laskettu jokaisen veronmaksajan laskun kohoavan lähes 1000 euroon vuodessa. Tämä ei tietenkään ole maanviljelijöiden vika, vaan maksajien eli hallituksen.
Jo Sipilän hallitus tuki sadoilla miljoonilla maataloutta ja sama linja tuntuu jatkuvan nyt pääministeri Antti Rinteen johdolla. Keskusta sai hallitusohjelmaan neuvoteltua satojen miljoonien tuen, joka yritettiin piilottaa hallitusohjelman liitteisiin. Miksi vihreät ja vasemmistoliitto eivät vastustaneet tukien kasvattamista, vaikka maatalouden päästöjen tiedetään yksi suurimmista Itämeren saastuttajista? Muutama vuosi sitten Vihreät nuoret vaativat kovaäänisesti leikkaamaan maataloustukia ja kohdentamaan ne kestäviin ja eettisiin tuotantotapoihin.
Loppupeleissä veronmaksajan kannalta on ihan sama tulevatko maataloustukiaiset kierrätettynä Brysselin kautta vai suoraan valtion budjetista, koska olemme maksaneet miljardeja enemmän nettojäsenmaksuina EU:lle kuin olemme sieltä saaneet.
Nyt EU on avannut ruokamarkkinoitaan Etelä-Amerikan maataloustuotteiden tuonnille ja se väistämättä tietää jatkossakin vaikeuksia suomalaiselle maanviljelijälle sekä tuskaa veronmaksajille. Halutaanko tukipolitiikasta luopua vapaan kilpailun lisääntyessä maataloudessa vai jatketaanko valitulla tukilinjalla? Se on isomman luokan poliittinen kysymys, ei pelkästään meillä vaan koko EU:ssa.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Lue myös: EU-maiden johtajat sopivat nimityspaketista – Suomi joutui pettymään haaveissaan
Kommentoi Facebookissa