HIILIJALANJÄLKI Henkeä kohti lasketun hiilijalanjäljen pitää vähentyä Suomessa jopa 93 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, kertoo raportin ”1,5 asteen elämäntavat – miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi?” mallinnus.
Sitra kumppaneineen on mallintanut, kuinka radikaalisti elämäntapamme ja kulutuksemme on heidän mukaansa muututtava, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää 1,5 asteeseen. Muutos vaatii muun muassa uudenlaista kiertotalouden mukaista ruuantuotantoa, liiketoimintaa sekä yhteistyötä.
– Meillä on valtava kuilu nykyisten ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisten elämäntapojemme välillä, summaa Sitran Kestävä arki -projektin johtaja Markus Terho.
– 1,5 asteen elämäntapa vaatii meiltä suuria muutoksia kaikissa arkemme tavoissa, niin kotona, töissä kuin vapaa-ajallakin.
Sitran mukaan jo seuraavan kymmenen vuoden aikana pitäisi vähennyksen olla Suomessa noin 75 prosenttia. Myös kehittyvissä maissa – Brasiliassa, Intiassa ja Kiinassa – vähennystarve on suuri, 23–84 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Nyt julkistettu raportti tarkastelee noin 30 vaihtoehtoa kuromaan kiinni elämäntapakuilua. Suuri potentiaali hiilijalanjäljen merkittävään pienentämiseen on raportin mukaan muun muassa seuraavilla keinoilla: yksityisautoilun korvaaminen joukkoliikenteellä tai sähköpyörällä työ- ja vapaa-ajan matkoilla, sähkö- ja hybridiautojen käyttöönotto, asunnon vaihtaminen pienempään, sähkön ja lämmitysenergian tuottaminen uusiutuvilla energialähteillä, kasvis- ja vegaaniruokavalion suosiminen, maitotuotteiden korvaaminen kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla ja punaisen lihan korvaaminen kanalla tai kalalla.
Kohti 1,5 asteen elämäntavan mukaista ruokaa tähtää juuri avattu uudenlaisen urbaanin ruuantuotannon keskus Vantaalla. Metropolian Myyrmäen kampukselle avatun Urban Farm Labin tarkoituksena on kokeilla erilaisia kiertotalouden mukaisia urbaaneja ruuantuotantoteknologioita ja sisäviljelyn kaupallistamista. Hallissa kasvattavat ruokaa viisi eri yritystä, jotka hyödyntävät toistensa tuotannossa syntyvän hävikin; esimerkiksi sienten tuottamaa hiilidioksidia käytetään salaattiviljelyssä ja salaattiviljelyn hävikkiä sirkkojen ravintona.
– Tavoitteena on, että suomalaisyritykset perustavat vastaavanlaisia ruuantuotannon keskuksia esimerkiksi teollisuuspuistoihin ja että ruuan sijaan Suomesta kehittyisi merkittävä ruoantuotantoteknologioita vievä maa, sanoo kestävän ruokajärjestelmän asiantuntija Merja Rehn Sitran kiertotaloustiimistä.
Kiertotalous tarjoaa Sitran mukaan muutokseen avaimet: jatkossa ei tuoteta lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Sitran ylläpitämä, suomalaisia kiertotalouden yritysesimerkkejä esittelevä Kiertotalouden kiinnostavimmat -lista laajenee nyt kattamaan jo 124 yritystä.
Kommentoi Facebookissa