TERVEYS Astmaa sairastava voi viettää tavallista elämää ja nauttia liikunnasta. Astmaa sairastavan omahoitoon kuuluu säännöllinen lääkkeiden otto, oireiden tunnistaminen oman voinnin seuraamisen avulla, tarvittaessa PEF-arvojen mittaaminen ja säännöllinen liikunta.
Hyvä kunto vähentää hengenahdistusta, poistaa tehokkaasti limaa hengitysteistä, lisää rasituksen sietoa ja vähentää lääkkeiden sekä terveyspalveluiden käyttöä. Ympärivuotisen liikunnan onnistumiseksi kannattaa lääkitystä säädellä lääkäriltä saatujen ohjeiden mukaan erityisesti keväisin ja kesäisin siitepölykaudella sekä syksy- ja talviaikaan flunssa- ja pakkaskaudella.
– Astmaan voi sairastua kuka tahansa, missä iässä tahansa, kertoo Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne.
Astman taustalla voi olla perinnöllinen alttius, allergiataipumus ja ylähengitystiesairaus. Tupakointi kaksinkertaistaa riskin sairastua astmaan, riski suurenee myös passiivisilla tupakoitsijoilla.
– Sekin tiedetään, että sisätilojen home- ja kosteusvaurioilla on yhteys astman syntyyn ja pahenemiseen, mutta tarkat syy-seuraus -suhteet ovat vielä epäselviä, Puolanne jatkaa.
Suomi on ollut edelläkävijä Euroopassa astman hoidossa. Suomen Kansallinen Astmaohjelma on lisännyt terveyttä ja samalla vähentänyt merkittävästi astman kustannuksia yhteiskunnalle. HUS:n mukaan avainasemassa onnistumisessa on ollut juuri astman tehostettu diagnosointi, alkuhoito ja seuranta.
Hengitysliitolla on tällä hetkellä noin 28 500 jäsentä. Heistä lähes puolella on astma. Liiton liikuntatoiminta täyttää tänä vuonna 30 vuotta ja Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi liitto kannustaa kaikkia liikkumaan ja muistamaan arkiliikunnan tärkeyden.
Erityisesti halutaan nostaa esiin keppijumpan vaikutus hengitysterveyteen, sillä se parantaa rintarangan liikkuvuutta ja helpottaa hengittämistä.
Kommentoi Facebookissa