RAVINTO FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan suomalaisten aikuisten ruokatottumukset ovat huonontuneet ja se vaikuttaa myös ravintoaineiden saantiin. Esimerkiksi 18–54-vuotiaat naiset saavat liian vähän rautaa, keskimäärin noin 72 prosenttia suositeltavasta päiväsaannista. Miehillä raudan saanti on riittävää.
Rautaa tarvitaan muun muassa veren hemoglobiinin muodostumiseen, hapen kuljetukseen, entsyymi- ja hormonitoimintoihin sekä parantamaan vastustuskykyä. Lapset ja nuoret tarvitsevat rautaa kasvuun ja kehitykseen. Naiset tarvitsevat tavallista enemmän rautaa raskauden ja imetyksen aikana.
Liha on hyvä raudan lähde. Keskikokoinen annos naudanpaistia kattaa lähes kaksi kolmannesta suositeltavasta raudan päiväsaannista. Niukkaa raudan saantia voi parantaa syömällä monipuolisesti ja riittävästi.
– Pari, kolme kertaa viikossa nautaa tai possua ja maksaruokia pari kertaa kuukaudessa. Lisäksi täysjyväviljaa sekä värikkäitä vihanneksia ja kasviksia joka päivä, ohjeistaa Riitta Stirkkinen Lihatiedotuksesta.
Jo pienikin määrä punaista lihaa säännöllisesti syötynä varmistaa raudan kokonaissaantia. Mitä punaisempaa liha on, sitä enemmän siinä on rautaa. Rautaa saa lihan ja sisäelinten ohella myös viljasta, palkoviljasta ja kasviksista.
Lihan rauta imeytyy elimistöön hyvin, viljan ja kasvisten rauta imeytyy heikommin. Raudan imeytymistä parantavat C-vitamiinipitoiset kasvikset ja vihannekset. Samoin pienikin määrä lihaa edistää myös kasvikunnan raudan imeytymistä.
Rauta on tärkeää myös liikunnassa. Kun rautaa ei ole tarpeeksi, lihasten energiantuotto pienenee ja suorituskyky huononee. Vähäinen raudan määrä huonontaa myös veren hapenkuljetuskykyä, jolloin maitohapon muodostus lisääntyy. Muita tyypillisiä vähäisen raudan saannin oireita ovat yleinen väsymys ja haluttomuus, kalpeus, hengästyminen sekä hiusten oheneminen ja kynsien haurastuminen.
Elimistö pystyy itse säätelemään raudan imeytymistä. Kun rautaa tarvitaan enemmän, imeytyminen on tehokasta. Kun rautavarastot ovat täynnä, imeytyminen vähenee.
Kommentoi Facebookissa