MÄKIHYPPY Huippu-urheilun tasa-arvoistumisessa otettiin keskiviikkona Oberstdorfissa askel eteenpäin, kun naiset saivat ensi kertaa hypätä MM-mitaleista suurmäessä. Aiemmissa MM-kisoissa naiset olivat saaneet kilpailuoikeuden vain normaalimäessä.
Kultamitalille ponkaisi norjalainen olympiavoittaja Maren Lundby. Maailmancupissa 60 kisaa voittaneen Japanin Sara Takanashin uran ensimmäinen arvokisavoitto antaa yhä odottaa itseään hänen jäätyään toiseksi. Maailmancupia johtava Slovenian Nika Kraznar oli kolmas.
Historiallisessa kilpailussa oli mukana kolme suomalaista. Heistä vain Julia Kykkänen selviytyi toiselle kierrokselle oltuaan tuloksissa 21:s.
Jenny Rautionahon sijoitus oli 32:s. Susanna Forsström oli 37:s.
Kykkänen jäi ensimmäisellä kierroksella kärjestä 28 ja toisella kierroksella 16 metriä. Rautionaho jäi kärjestä 34 ja Forsström 40 metriä. Tasoerot ovat naisten mäkihypyssä suuria. Suomalaisista Kykkänenkin jää kärjestä hyvin kauas.
Suomen naismäkihyppääjien suurin haaste on resurssipula. Jos veikkausvoittovaroista jaettavia urheilun tukirahoja ei haluta jakaa naisten mäkihyppyyn Suomessa enempää, on urheilupomojen turha jauhaa juhlapuheita suomalaisten naismäkihyppääjien loistavasta tulevaisuudesta.
Suuret mäkihyppymaat Slovenia, Japani, Norja, Saksa ja Itävalta hallitsevat naisten mäkihyppyä selvästi. Resurssit ovat näiden maiden huipuilla aivan toiset kuin suomalaisilla. Vertailukohtaa voisi hakea naisten jääkiekossa Yhdysvaltojen ja Kanadan pelaajien resursseihin eurooppalaisiin verrattuna.
Naisten mäkihyppy tuli ensi kertaa MM-kisojen ohjelmaan 2009. Tuolloin muutamat urheilukonservatiiviset tahot suhtautuivat naisten hyppäämiseen vielä pilkallisesti, mutta asenteet ovat muuttuneet.
Sinänsä oli hämmästyttävää, että naisten mäkihyppy pääsi MM-tasolle vasta 2009. Olivathan naiset kilpailleet alppihiihdossa arvokisamitaleista jo vuosikymmeniä aiemmin. Kelkkailussakin naiset pääsivät olympialaisiin jo 1964.
Naisten mäkihyppy pääsi olympialajiksi kovan väännön jälkeen vasta Sotshissa 2014. Pekingissä 2022 naiset pääsevät normaalimäen kisan lisäksi tositoimiin myös sekajoukkuekisassa, mutta naisten joukkuemäen ja suurmäen kilpailut eivät ole Pekingissä ohjelmassa.
Olympialiike toitottaa tasa-arvomantrojaan, mutta ei luovu hölmöstä säännöstään tasa-arvon edistämiseksi. Sääntöjen laji on olympiakelpoinen vasta kaksien MM-kisojen jälkeen. Ennen Pekingiä naiset ovat kisanneet joukkuemäessä ja suurmäessä MM-tasolla vain kerran, joten olympiakelpoisia nämä naisten mäkihypyn kilpailumuodot eivät ole.
Naisten yhdistetyssä ei Pekingin olympialaisissa kisata ollenkaan. Milanon olympialaisissa 2026 tasa-arvon on naisten yhdistetyssäkin viimein määrä toteutua.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Oberstdorfin kupla ei pitänyt – Norjan ja Italian joukkueessa koronatartuntoja
Kommentoi Facebookissa