LINTUINFLUENSSA Naurulokkeja, kalatiiroja ja haahkoja on kuollut lintuinfluenssaan. Lintujen kuolinsyyksi on Ruokaviraston tutkimuksissa varmistunut korkeapatogeeninen H5N1-tyypin lintuinfluenssa. Kalatiirat löytyivät Valkeakoskelta ja Hämeenlinnasta, naurulokit Lahdesta ja Hämeenlinnasta ja haahkat Ahvenanmaalta.
Hämeenlinnan Hauholta järvellä olevalta luodolta löytyi noin sata naurulokkia ja kalatiiraa kuolleena 25.6.2023. Joukossa oli sekä aikuisia lintuja että poikasia. Näytteen oton jälkeen loput raadot on kerätty pois ja hävitetty.
Naurulokin poikanen löytyi sairaana Lahdesta 25.6.2023. Lintu kuoli pian hoitoon ottamisen jälkeen. Valkeakoskelta löytyi kaksi kalatiiraa kuolleena 11.6.2023 ja Ahvenanmaan Lemlandin Lågskärissä kuolleet haahkat löydettiin 15.6.2023.
Suomen ensimmäinen lintuinfluenssan aiheuttama luonnonvaraisten lokkien joukkokuolema todettiin Salossa kesäkuussa. Lokkien joukkokuolemia on ilmennyt tänä keväänä eri puolilla Eurooppaa. Toukokuun lopussa Hollolasta löytyneestä varpushaukasta, joka kuoli Heinolan lintuhoitolassa, todettiin myös korkeapatogeenista lintuinfluenssaa.
Ruokavirasto muistuttaa siipikarjatilojen ja muiden lintujen pitopaikkojen tautisuojauksen tärkeydestä lintuinfluenssatartuntojen estämiseksi koko Suomessa. Siipikarjan rehun ja juomaveden saanti on järjestettävä sisätiloissa tai sellaisessa muussa paikassa, johon luonnonvaraiset linnut eivät pääse.
Jos pitopaikassa on käytössä siipikarjan hyvinvoinnin kannalta tarpeellisia vesialtaita, on luonnonvaraisten vesilintujen ja petolintujen pääsy niihin estettävä. Siipikarjan rehu on varastoitava suojattuna luonnonvaraisilta linnuilta ja muilta eläimiltä. Myös juomaveden puhtaudesta tulee huolehtia. Ruokavirasto suosittelee myös muiden lintujen pitäjiä noudattamaan samoja varotoimia lintujensa hoidossa.
Lintuinfluenssa leviää herkästi luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan ja muihin lintuihin, jos linnut pääsevät kosketuksiin toistensa kanssa suoraan tai vaikkapa ulosteilla saastuneesta rehusta. Lintuinfluenssa voi levitä myös pidempiä matkoja esimerkiksi ihmisten tai viruksella saastuneiden välineiden mukana.
Jos siipikarjassa tai muissa linnuissa havaitaan lintuinfluenssaan viittaavia oireita, normaalista poikkeavaa kuolleisuutta tai muutoksia tuotannossa, on asiasta ilmoitettava heti kunnan- tai läänineläinlääkärille. Veden ja rehun kulutuksen tai munantuotannon väheneminen voivat olla merkkejä lintuinfluenssatartunnasta.
Myös luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista ja yksittäisistä kuolleista petolinnuista tulee ilmoittaa kunnan- tai läänineläinlääkärille. Kunnaneläinlääkäri huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Ruokaviraston Helsingin toimipaikkaan.
Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin.
Lue myös: Euroopan linnut muuttavat kohti kylmempiä alueita – vuoristot ja meret muodostavat kuitenkin esteitä
Kommentoi Facebookissa