Niina ja Tatu eivät pelkää työtä – ”Jos ei ole rohkeutta, ei ole myöskään mahdollisuuksia”

Niina ja Tatu Pekkarinen ovat tehneet monitoimitilallaan hyväksi havaitun työnjaon. Emäntä hoitaa karjan ja isäntä vastaa metsätöistä sekä peltoviljelystä.

Niina ja Tatu Pekkarinen ovat tehneet monitoimitilallaan hyväksi havaitun työnjaon. Emäntä hoitaa karjan ja isäntä vastaa metsätöistä sekä peltoviljelystä. (Kuva Anne Anttila)

Nuoret maatalousyrittäjät ovat kehittäneet maitotilastaan modernin monitoimitilan.

MAATALOUS Vaikka nilsiäläinen isäntäpari ei ole vielä juhlistanut edes kolmikymppisiään, niin takana on kuitenkin jo vuosien kokemus itsenäisinä maatalousyrittäjinä.

Maatalousoppilaitoksessa toisensa tavanneet Niina ja Tatu Pekkarinen ovat vuodesta 2015 lähtien isännöineet Tatun kotitilaa. Tätä ennen kaksikko pyöritti kolmen vuoden ajan sikatilaa.

– Meille tarjoutui mahdollisuus ostaa eräältä sukulaiseltani toimiva yhdistelmäsikala. Heillä ei ollut jatkajaa ja minunkaan vanhempani eivät olleet vielä siinä vaiheessa valmiita luopumaan tilanpidosta, joten ensimmäinen sukupolvenvaihdos tehtiin tällä tavoin.

Vuodet sikafarmareina olivat nuoren isäntäparin mukaan kuitenkin opettavaisia ja antoivat tarvittavaa tartuntapintaa myös maidontuotantoon.

Vuoden 2015 tammikuussa isäntäpari Pekkarinen ryhtyi isännöimään Tatun 20 lypsävän kotitilaa ja parinkymmenen kilometrin päässä sijainnut sikala jäi tyhjilleen.

– Tilalla on hyvät ja toimivat rakennukset, joten tulevaisuutta ajatellen ensimmäistäkään tilahankintaa ei tarvitse katua. Päinvastoin, Niina ja Tatu pohtivat.

Muutos parsinavetasta pihatoksi oli kustannustehokas ratkaisu. Tilalla on tällä vajaat 50 lypsävää.
Muutos parsinavetasta pihatoksi oli kustannustehokas ratkaisu. Tilalla on tällä vajaat 50 lypsävää. (Kuva Anne Anttila)

”Emme halunneet miljoonanavettaa”

Tällä hetkellä Pekkarisen lypsykarjatilalla panostetaan kuitenkin maidontuotannon kehittämiseen. Jo muutaman kuukauden kuluttua tilakaupoista lypsävien määrää ryhdyttiin kasvattamaan ottamalla osa hiehopaikoista lehmien käyttöön.

– Samalla pohdimme myös uusia tuotantotiloja. Emme halunneet kuitenkaan miljoonanavettaa, joten pienen pyörittelyn jälkeen päädyimme astetta halvempaan ratkaisuun eli muutimme vuoden 2016 aikana parsinavetan pihatoksi. Ratkaisu osoittautui kaikin puolin oikeaksi.

Onnistuneiden muutostöiden myötä pihattoon saatiin tilat 55 lypsävälle sekä nuorkarjalle. Lypsyjärjestelmäksi valikoitui robotti.

Navetasta haluttiin tehdä isäntäparin mukaan yhden ihmisen työpaikka, joten teknologiaa käytetään työtaakan keventämiseksi myös muualla. Esimerkiksi lehmien kuntoa seuraa robottikamera ja tuotostutka valvoo vastaavasti ruokinnan onnistumista.

– Kuntoluokan seuraaminen tapahtuu robottiin asennetulla kameralla, joka ottaa lehmän selästä jokaisen lypsykäynnin yhteydessä 3D-kuvan. Ohjelma määrittelee selän lisäksi myös rasvakerroksen paksuuden sekä lonkkakyhmyjen muodon. Tällä tavoin pysymme kartalla terveyden lisäksi muun muassa lehmän hedelmällisyydestä.

Tatu-isännän mukaan myös metsäpuoli vaatii jatkossa lisäinvestointeja. – Työmäärän kasvaessa on myös kalusto pyrittävä pitämään kohtalaisen tuoreena.
Tatu-isännän mukaan myös metsäpuoli vaatii jatkossa lisäinvestointeja. – Työmäärän kasvaessa on myös kalusto pyrittävä pitämään kohtalaisen tuoreena. (Kuva Anne Anttila)

”Ajassa pysyminen vaatii investointeja”

Tällä hetkellä lypsyssä on 45 lehmää. Tautiriskien minimoimiseksi pariskunta haluaa täyttää paikat omilla hiehoilla. Myös jalostustyötä jatketaan entiseen malliin.

– Tavoitteena on tasalaatuinen, kestävä ja hyvätuotoksinen karja, mutta tavoitteisiin pääseminen vaatii työtä, onnea ja aikaa.

Vuoden 2017 aikana Pekkarisen tilalla on investoitu voimakkaasti myös koneisiin. Kuluneen vuoden aikana on ostettu noukintavaunu, traktori sekä metsäkone.

– Lähitulevaisuuden hankintalistalla olisi traktorin lisäksi myös uusi niittokone. Myös metsäpuoli vaatii jatkossa lisäinvestointeja, joten jos kaikki menee mallilleen, niin seuraavana on vuorossa ajokoneen hankinta, Tatu listaa.

Isäntäparin mukaan ajassa pysyminen näkyy myös monitoimitilan konehankinnoissa.

– Työmäärän kasvaessa on yritettävä pitää myös kalusto kohtalaisen tuoreena. Vaikka perushuollot ja pienemmät remontit teen itse, niin vaativimpiin projekteihin ei ole aikaa, isäntä tietää kertoa.

Kommentoi Facebookissa