TIETOTEKNIIKKA Nuoret kokevat, että he jäävät liian yksin digitaalisten palvelujen ja digitaalisen asioinnin opettelussa. Diginatiivius ei takaa taitoja toimia digitaalisessa maailmassa, vaan taitoja on aktiivisesti opetettava nuorille. Tämä ilmenee Digi- ja väestötietoviraston julkaisemasta Nuorten digitaidot -kartoituksesta.
Digitaalisten palveluiden käytön kipupisteet liittyvät nuorilla palvelujen löydettävyyteen, ymmärrettävyyteen ja käytettävyyteen. Kynnys ottaa yhteyttä palvelua tarjoavaan tahoon voi olla korkea, jos nuori ei tiedä, miten toimia tai tuntee, että hän ei osaa kommunikoida häneltä odotetulla tavalla. Tahot, jotka auttavat luovimaan palveluviidakossa, eivät nekään välttämättä ole nuorelle tuttuja ennestään.
– Diginatiivius viittaa ajankohtaan, jolloin henkilö on syntynyt. Se, että on syntynyt digiaikana ei takaa digitaitoja. Ne ovat opeteltavia asioita aivan kuten lukeminen ja kirjoittaminenkin, muistuttaa Digi- ja väestötietoviraston digituen projektipäällikkö Minna Piirainen.
Nyt julkaistu kartoitus osoittaa, että liikaa tuudittaudutaan siihen, että nuoret ovat taitavia laitteiden käyttäjiä, ja unohdamme helposti opettaa heille digitaalisia perustaitoja ja digitaalista asiointia. Nuorilla voi olla haasteita esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelman käytössä, liitteiden lisäämisessä ja tiedostomuodon muuttamisessa, koska niitä ei ole koskaan opetettu heille.
Etenkin koronapandemiavuosi nosti esille sen, että nuorten oletetaan osaavan digiympäristön työkalut, eikä niiden käytössä tarvitse erikseen opastaa.
Digitaalisten välineiden käyttötaitojen lisäksi kartoituksessa korostuu nuorten kokemat haasteet hoitaa erilaisia elämäntilanteisiin liittyviä asioita. Nuoria ei osata valmentaa riittävästi digitaaliseen asiointiin, lomakkeiden täyttämiseen, työhakemusten laatimiseen ja muihin virallisempiin asiointitilanteisiin.
Monien digitaalisten taitojen oppiminen nojaa tällä hetkellä vanhempien tai lähipiirin apuun, mikä voi tulevaisuudessa muodostua entistä suuremmaksi nuorten eriarvoistajaksi.
– Digituen tehtävä on auttaa varmistamaan, ettei kukaan jää digitaalisen yhteiskunnan ulkopuolelle. Digitalisaation kohdalla kyse on pysyvästä muutoksesta, eikä vain ohimenevästä ilmiöstä. Siksi digitaidot ovat tämän päivän kansalaistaitoja. Näiden taitojen laaja-alainen kehittäminen auttaa meitä yhteisönä pärjäämään paremmin, sanoo digituen projektipäällikkö Piirainen.
Lue myös: Digimaailman ihanuus on haavoittuvaa – kassajonossa syntyy jupina, kun maksupääte ei toimikaan
Kommentoi Facebookissa