LIIKUNTA Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa on valmistunut pro gradu -tutkielma, jossa selvitettiin lasten ja nuorten harrastuskustannuksia suosituimmissa joukkuepeleissä Keski-Suomessa. Kustannusten suuruuksissa oli merkittäviä lajien välisiä eroja.
Tutkimuskohteena olivat harrastamisen kokonaiskustannukset, jotka eroteltiin seuroille ja lajiliitoille suoritettaviin maksuihin sekä muihin harrastuskuluihin. Muiksi harrastuskuluiksi määriteltiin muun muassa leirit, matka- ja majoituskulut, tekstiilit sekä välineet.
Jääkiekon harrastamisen keskimääräiset kokonaiskustannukset olivat 4489 euroa vuodessa. Summa on reilusti yli kaksinkertainen verrattuna salibandyn 1847 euron kustannuksiin, jalkapallon 1711 euron kuluihin ja lähes viisinkertainen verrattuna koripalloon, jossa kustannukset olivat 960 euroa. Keskimäärin harrastamisen kokonaiskustannukset olivat harrastajakohtaisesti 2325 euroa vuodessa.
Asuinpaikkakunnalla on merkitystä harrastuskustannusten suuruuteen, sillä Jyväskylässä asuvien kustannukset olivat suurempia kuin muilla Keski-Suomen paikkakunnilla asuvilla.
Keski-Suomessa joukkuepelien harrastajat tulevat keskimääräistä hyvätuloisemmista perheistä. Kotitalouksien mediaanitulot vuodessa ovat 77 313 euroa. Harrastajien vanhemmat ovat myös keskimääräistä korkeammin koulutettuja.
– Mielenkiintoisena havaintona voidaan pitää sitä, että vanhempien sosioekonomisella asemalla ei tutkimuksessa havaittu olevan yhteyttä lapsen urheiluseuraharrastamiseen käytettyihin rahamääriin, liikunnan yhteiskuntatieteiden opiskelija Teemu Keronen pohtii.
Lapsensa seuraharrastamisen hinta-laatusuhteeseen vanhemmat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä. Useimmiten harrastaminen on ympärivuotista ja tapahtumia on keskimäärin vähintään neljä kertaa viikossa. Liikuntapaikkatarjonnan monimuotoistuminen, sektorien välisten vastuurajojen hälveneminen ja vaatimustason nousu ovat osaltaan vaikuttaneet harrastuskustannusten kasvuun.
– Tutkimustulokset osoittavat, että vanhempien on paitsi taloudellisesti, myös aikataulullisesti haastavaa tarjota lapselle mahdollisuus harrastaa useampaa lajia samaan aikaan, kertoo liikunnan yhteiskuntatieteiden opiskelija Severi Jarva.
Teemu Kerosen ja Severi Jarvan tutkimus toteutettiin yhteistyössä Keski-Suomen liikunta ry:n kanssa. Aineisto kerättiin alkuvuonna 2021 kyselylomakkeilla, joihin vastasi jäsenseurojen kilpaurheilua harrastavien 11–15-vuotiaiden lasten ja nuorten vanhempia. Yhteensä vastauksia kertyi 290 kappaletta. Koska vuodet 2020 ja 2021 ovat koronapandemiasta johtuen olleet hyvin poikkeuksellisia, vastaajia pyydettiin arvioimaan kustannuksia edellisen normaalivuoden eli vuoden 2019 tiedoilla.
Lue myös: Yhä useampi lapsi tarvitsee tukea harrastusmaksuihin – harrastaminen ehkäisee syrjäytymistä
Kommentoi Facebookissa