Nuorten tyytyväisyys elämään on huono – ”Tyytyväisyys on laskenut tasaisesti heikosti ja hyvin toimeentulevilla”

NUORISOBAROMETRI Nuorten hyvinvoinnilla tai hyvinvoinnin vajeilla on laajoja ja pitkäkestoisia seurauksia niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta. Hyvinvoinnin merkitys korostuu entisestään koronakriisin kaltaisessa yhteiskuntaa koettelevassa tilanteessa.

Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarja raportoi nuorten hyvinvointia korona-aikana tarkastelevan tutkimushankkeen tulokset. Nuorisotutkimusverkoston tutkijat Jenni Lahtinen ja Sami Myllyniemi peilaavat artikkelissa Nuorten tyytyväisyys elämään korona-ajan ensimmäisen puolen vuoden aikana -tutkimushankkeen aineistoja.

Vertailu aineistoihin osoittaa, että 15–25-vuotiaiden nuorten tyytyväisyydessä elämään on tapahtunut Nuorisobarometrin mittaushistorian voimakkain lasku. Kyseisen ryhmän tyytyväisyys elämään on laskenut 0,5 kouluarvosanan verran korona-ajan ensimmäisen puolen vuoden aikana, ollen nyt kouluarvosana-asteikolla 8,0.

Juttuvinkki: Nuoret suhtautuvat myönteisesti yrittäjyyteen – kolme neljästä ottaa mieluummin työtä kuin elää tukien varassa

Näin matalaa elämään tyytyväisyyden tasoa ei ole mitattu Nuorisobarometreissa kertaakaan sitten vuoden 1997, jolloin elämään tyytyväisyyttä alettiin seurata. Elämään tyytyväisyyden keskiarvot ovat laskeneet erityisesti tyttöjen sekä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien poikien keskuudessa.

– Toisaalta ajallisessa vertailussa ei ole havaittavissa pelättyä polarisaation kasvua taloudellisen toimeentulon luokissa, vaan tyytyväisyys elämään on laskenut tasaisesti niin heikosti kuin hyvin toimeentulevilla. Erot eivät toisaalta ole kaventuneetkaan, vaan hyvä taloudellinen toimeentulo on yhä yhteydessä korkeaan tyytyväisyyteen, kertoo Nuorisotutkimusverkoston tilastotutkija Sami Myllyniemi.

Lahtinen ja Myllyniemi selvittivät myös korona-ajan elämäntyytyväisyyttä eri vastaajaryhmissä. Analyysin tulokset osoittavat, että korona-aikana eri vastaajaryhmissä vähiten tyytyväisiä elämäänsä ovat olleet tytöt, 15–25-vuotiaat, heikosti toimeentulevat, korkeakouluopiskelijat, työttömät sekä yksin asuvat.

Vastaavasti tyytyväisimpiä elämäänsä eri vastaajaryhmissä ovat olleet pojat, 12–14-vuotiaat, hyvin toimeentulevat, peruskoululaiset ja huoltajien kanssa asuvat. Artikkelista selviää myös, että nuorten suhteutuminen etäopetukseen sekä sosiaalisia kontakteja koskeviin rajoituksiin on voimakkaasti yhteydessä tyytyväisyyteen.

– Hieman yllättävää oli, että harrastustoiminnan keskeytymisen koetut vaikutukset eivät vaikuta olevan yhteydessä elämäntyytyväisyyteen. Aineistomme on kuitenkin kerätty jo alkusyksystä 2020, joten on hyvä pitää mielessä, että rajoitustoimien vaikutukset ovat saattaneet muuttua kielteisemmiksi, toteaa Nuorisotutkimusverkoston tutkija Jenni Lahtinen.

Hankkeessa toteutettiin alkusyksystä 2020 puhelinhaastattelututkimus, johon osallistui yhteensä 1001 12–25-vuotiasta nuorta.

Lue myös: Suomalaiset nuoret käyttävät eurooppalaisnuoria harvemmin päihteitä – humalajuominen huolettaa