Nuoret suhtautuvat myönteisesti yrittäjyyteen – kolme neljästä ottaa mieluummin työtä kuin elää tukien varassa

NUORISOBAROMETRI Nuoret ovat sitoutuneita työhön ja työ koetaan merkitykselliseksi. Erityisen merkitykselliseksi työnsä kokevat yrittäjinä toimivat nuoret, ja myönteisyys yrittäjyyttä kohtaan on nuorten keskuudessa vahvistunut.

Sukupuolten välillä on kuitenkin selkeitä eroja suhtautumisessa omaan työmarkkina-asemaan ja tulevaisuuteen työelämässä: nuoret naiset ovat monin tavoin nuoria miehiä huolestuneempia työhön ja työelämään liittyvissä näkemyksissään, ja he kokevat myös nuoria miehiä useammin huolta jaksamisestaan.

Tiedot ilmenevät vuoden 2019 Nuorisobarometrista, jonka aiheina ovat työ ja yrittäjyys. Nuorisobarometrin haastatteluista saa yleisesti ottaen varsin myönteisen kokonaiskuvan nuorten suhteesta työhön. Työ on nuorille tärkeää, ja sen merkitys on kasvusuunnassa: yhdeksän kymmenestä nuoresta haluaa työn olevan omien arvojensa mukaista.

– Työllä on oltava jotain annettavaa nuorelle itselleen. Koska työhön kohdistuu paljon odotuksia, ei liene ihme, että lähes puolet opiskelijoista kokee ammatinvalinnan stressaavaksi ja joka kolmas suorastaan pelottavaksi, toteaa Nuorisobarometrin toisen julkaisijan Valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja Elisa Gebhard.

Vain harva nuorista ajattelee, että mikä tahansa työ kelpaa, kunhan siitä maksetaan riittävästi. Työ ei olekaan nuorille ainoastaan toimeentulon lähde, ja selvä enemmistö torjuu väitteen siitä, että ollakseen onnellinen ei tarvitse tehdä työtä.

Sitoutumisesta työhön kertoo myös se, että kolme neljästä sanoo ottavansa mieluummin työtä kuin elävänsä tukien varassa, vaikka työn vastaanottaminen ei nostaisi ansiotasoa. Sitoutuminen näkyy myös siinä, että yli puolet nuorista on valmis lykkäämään perheen perustamista työhön liittyvien syiden takia, mutta vielä useampi on valmis luopumaan työtilaisuudesta perhesyiden takia. Vähemmistö pitää uran ja perheen yhdistämistä mahdottomana.

Yksi barometrin keskeisimpiä havaintoja on työelämään liittyvien asenteiden ja arvojen sukupuolittuneisuus. Naiset kokevat työnsä henkisesti raskaaksi, ja he myös ahdistuvat työasioista vapaa-ajallaan yleisemmin kuin miehet. Naiset olivat jo kymmenen vuotta sitten miehiä huolestuneempia jaksamisestaan, mutta sukupuolten erot ovat ajan myötä kasvaneet.

Nuoret miehet suhtautuvat myös naisia luottavaisemmin omaan työuraansa. Lähes yhdeksän nuorta kymmenestä pitää todennäköisenä vakituisen työn saamista omalla työurallaan, mutta miesten usko siihen on vahvempaa kuin naisten. Naisista myös suurempi osa on huolissaan siitä, onko heillä ylipäätään töitä tulevaisuudessa.

– Nuoret naiset kokevat asemansa työmarkkinoilla monin tavoin riskialttiimmaksi kuin nuoret miehet, summaa toinen Nuorisobarometrin toimittajista, Nuorisotutkimusverkoston tutkimuspäällikkö Lotta Haikkola.

Yrittäjiä on kyselyyn vastanneissa enemmän kuin aiemmissa Nuorisobarometreissa, ja muistakin vastaajista entistä useampi sanoo haluavansa kokeilla yritystoimintaa jossain työuransa vaiheessa. Lähes kaikki vastanneet yrittäjänuoret ovat yrittäjiä omasta halustaan, eivät olosuhteiden pakosta. Yrittäjinä toimivat nuoret kokevat olevansa koulutusta vastaavassa työssä useammin kuin palkansaajat.

– Eräänlaisen ajankuvan tiivistymänä useampi kuin kaksi kolmesta näkee, että yrittäjämäistä asennetta tarvitaan kaikessa työssä, Haikkola toteaa.

Nuorisobarometri on vuodesta 1994 lähtien vuosittain toteutettu haastattelututkimus, jonka kohteena ovat Suomessa asuvat 15–29-vuotiaat. Vuodesta 2004 lähtien Nuorisobarometri on julkaistu Valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistyönä. Vuoden 2019 Nuorisobarometri perustuu 1907 puhelinhaastatteluun.