VALKOPOSKIHANHET Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt satovahinkojen estämiseksi poikkeuslupia luonnonsuojelulailla rauhoitettujen valkoposkihanhien karkottamiseen muiden keinojen ohella myös ampumalla
Ampumisen tavoitteena on lisätä valkoposkihanhia vahingoittamattomien karkotusmenetelmien tehokkuutta. Syksylle 2020 on myönnetty poikkeuslupa enintään 6170 valkoposkihanhen ampumiseen. Lupia on myönnetty 197 tilalle, joille kullekin on sallittu enintään 20-40 valkoposkihanhen ampuminen riippuen tilan peltoalasta.
Syyskuun loppuun mennessä oli poikkeusluvan nojalla karkottaminen ampumalla aloitettu 24 tilalla. Yhteensä oli kuun vaihteeseen mennessä raportoitu ammutuiksi 113 valkoposkihanhea. Lupaehtojen edellyttämällä tavalla 2/3 ammutuista hanhista on jätetty pellolle pelotteeksi muille linnuille.
Ampumisella on jo todettu olevan vahinkoja vähentävä vaikutus. Joka toisessa ampumistapauksessa koko valkoposkihanhiparvi on noussut pellolta lentoon, eikä sen laskeutumispaikka ole ollut nähtävissä ampumispaikalta.
Osaa parvia ampuminen ei ole yhtä hyvin pelottanut; vaikka ampumisella on saatu koko parvi nousemaan lentoon, se on hetken päästä laskeutunut lähistöllä olevalle pellon lohkolle. Huomion arvoista on, että ammutuilla linnuilla voidaan tehostaa satovahinkojen ehkäisyä, minkä takia ammuttujen lintujen raatoja jätetään peltoon.
– Koska muilla lintulajeilla pelotevaikutusta on havaittu, myös valkoposkihanhien pelotteeksi jättämistä on syytä kokeilla ja tähän on velvoitettu myönnetyissä poikkeuksissa, ylitarkastaja Salli Uljas Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta sanoo.
Osassa havainnoista on kuitenkin todettu, että peltoon jätetyillä valkoposkihanhilla ei ole vaikutusta ja valkoposkihanhet ruokailevat kuolleen valkoposkihanhen vieressä. Lisäksi on tehty alustavia havaintoja siitä, että pellolla olevat kuolleet valkoposkihanhet houkuttelevat paikalle merikotkia ja merikotkat taas karkottavat tehokkaasti valkoposkihanhiparvia pelloilta.
Julkisuudessa on käyty laajasti keskustelua poikkeusluvalla ammuttujen valkoposkihanhien käyttämisestä ravintona. Luonnonsuojelulaki kuitenkin kieltää rauhoitettujen eläinten haltuun oton ja hallussa pitämisen. Kielto koskee myös kuolleita lintuja ja kuolleiden lintujen osia. Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä toimenpidealoite valkoposkihanhen siirtämiseksi metsästyslakiin riistalajiksi.
– Luonnonsuojelulailla rauhoitettua lajia ei voi käyttää ravintona. Jotta valkoposkihanhia voitaisiin käyttää ravintona, tulisi laji siirtää maa- ja metsätalousministeriön alaiseen metsästyslakiin riistalajiksi. Ympäristöministeriössä olemme sitoutuneet luonnonsuojelulain puitteissa toteuttamaan hanhityöryhmän esittämiä toimia valkoposkihanhivahinkojen vähentämiseksi, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
Lue myös: Suomen merimetsokanta on vakiintunut 26 000 pesivään pariin – yhdyskunta myös sisämaan lintujärvellä
Kommentoi Facebookissa