SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS Kuusi suurinta kaupunkia eli Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku esittävät yhteisessä kannanotossaan, että eduskunnan käsittelyssä ja osin vielä valmistelussa oleva sote- ja maakuntauudistus pitäisi ottaa vielä uuteen harkintaan.
Kannanoton mukaan suuret kaupungit on ohitettu pirstaleisessa valmistelussa ja hallituksen lähestymistapa uudistukseen on kapea ja kaavamainen. Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet Helsingin ja Tampereen pormestarit Jan Vapaavuori ja Lauri Lyly sekä Espoon, Vantaan, Oulun ja Turun kaupunginjohtajat Jukka Mäkelä, Kari Nenonen, Päivi Laajala sekä Aleksi Randell.
Suurten kaupunkien ja niitä ympäröivien kaupunkiseutujen suhteellinen merkitys on kasvanut ja kasvaa edelleen kaupungistumisen seurauksena. Suomen kuusi suurinta kaupunkia ovat väestömäärältään suurempia kuin valtaosa nykyisistä maakunnista.
– Vireillä olevan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa ei ole arvioitu mitenkään uudistuksen vaikutuksia kaupunkeihin tai asukkaihin eikä siten myöskään vaikutuksia Suomen kilpailukyvylle ja kaikkien suomalaisten hyvinvoinnille, kaupunkien johtajat toteavat.
Jättimäisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntauudistuksen lainsäädäntö on parhaillaan eduskuntakäsittelyssä, mutta myös osin edelleen valmistelussa. Lainsäädännöstä on muodostumassa asiantuntijoillekin vaikeasti hallittava kokonaisuus.
– Palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta vastaavien tahojen erottaminen toisistaan sekä monituottajamalli ovat johtamassa sekavaan lopputulokseen.
Kuusi suurinta kaupunkia katsovat, että olennaista on sote-uudistuksen onnistunut toteutus. Kyseessä on sellaisenaan niin suuri rakenteellinen reformi, että sen toteutusta ei tule vaarantaa muihin toimialoihin liittyvillä muutoksilla samanaikaisesti.
Sen sijaan sote-uudistuskin on jaksotettava realistisin askelmerkein riittävän pitkälle siirtymäajalle. Uudistuksen toimeenpanon valmistelussa tulee hyödyntää kuntakentän osaamista ja asiantuntijoita.
Hallituksen esittämää valinnanvapausmallia on oikeutetusti kritisoitu ja sitä tulee vielä uudelleen arvioida. Annettujen lakiesitysten pohjalta ei ole kaupunkien johdon mukaan mahdollista tehdä johtopäätöstä siitä, miten hallituksen asettama kolmen miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite on saavutettavissa. Sen sijaan lyhyellä aikavälillä on odotettavissa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset nousevat.
Kuntien vastuulle jäävää tukipalvelujen sopeutustarvetta ei ole lakiesityksissä huomioitu eikä sitä, miten mittavan sote-henkilöstön siirrot toteutetaan kohtuullisella menettelyllä ja perustoimintoja vaarantamatta.
Kaupunkien mielestä itsehallintoon perustuva maakuntahallinto voi olla perusteltu ainoastaan sote-uudistuksen toteuttamiseen. Lainsäädäntöuudistuksessa tulee turvata suurten kaupunkien mahdollisuus vastata kuntapohjaisessa yhteistoiminnassa muista maakunnalle kaavailluista tehtävistä.
Työllisyys- ja elinkeinopalveluja eli niin sanottuja kasvupalveluja uudistettaessa on oltava erityisen huolellinen, jotta vältetään päällekkäisten, kilpailevien rakenteiden luominen.
Kommentoi Facebookissa