OLYMPIALAISET Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) on myöntänyt urheilija-apurahoja talvilajien urheilijoille 884 000 euron edestä. Suurimman apurahan, 20 000 euroa, sai 11 urheilijaa.
Käytännössä 20 000 euron apuraha tarkoittaa, että urheilijalla on realistisia mahdollisuuksia mitaleille Pekingin 2022 olympiakisoissa. Sellaisille urheilijoille, jotka saavat ammattilaisina merkittäviä tuloja, kuten esimerkiksi miesten jääkiekkomaajoukkueen pelaajat, ei apurahoja myönnetä.
Usein apurahojen yhteydessä some-keskusteluissa esitetään kysymyksiä, miksi valtiovalta jakaa urheilulle tukea verovaroista? Apurahat jaetaan veikkausvoittovaroista, joten kyseessä on siis vapaaehtoinen vero.
Veikkauksen taloudellinen tulos vuonna 2019 oli 1 009 miljoonaa euroa. Urheilulle jaettava tuki on tästä summasta hyvin pieni. Talviurheilijat saivat apurahoja 884 000 euroa eli siis alle 0,1 prosenttia Veikkauksen tuloista.
Naisten jääkiekossa Suomen pääsarjassa kilpaillaan yhä amatööripohjalta. Kolmatta vuotta peräkkäin valtiovalta jakaakin Naisleijonien pelaajille 10 000 euron apurahoja.
Tänä vuonna 10 000 euron apurahan tosin sai vain 14 pelaajaa. Aiempien vuosien kriteerinä on ollut arvokisamitali Pyeongchangin 2018 olympiaturnauksessa (pronssi) ja 2019 MM-turnauksessa (hopea). Tänä keväänä MM-turnaus jäi koronapandemian takia väliin, mutta apurahojen jaossa kompensaatiota MM-kisojen peruuntumisesta ei nimilistan perusteella otettu huomioon.
Pyeongchangissa 2018 Naisleijonat voitti olympiapronssia, vaikka kaikki mitalistit eivät saaneet edes apurahaa. Pronssihuuman yhteydessä Naisleijonat lähettivätkin taloudellisesta tilanteestaan kipakoita terveisiä Huippu-urheiluyksikön silloiselle johtajalle Mika Kojonkoskelle.
Kovan kritiikin keskellä Olympiakomitea ja valtiovalta heräsivät. Urheiluasioista vastannut ministeri Sampo Terho (sin.) päätti myöntää kaikille mitalisteille 10 000 euron apurahan Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön esityksestä.
Moni Naisleijona kykeni apurahan turvin panostamaan jääkiekkoon enemmän. Tulokset näkyivätkin MM-kotikisoissa Espoossa huhtikuussa 2019 suomalaisten saavutettua hopeaa. Tavallaan Suomi oli moraalinen maailmanmestarikin, sillä Suomen jatkoajalla tekemä maali hylättiin aika lailla kyseenalaisin perustein.
Tulevan kauden osalta 31 naisjääkiekkoilijaa kuuluu tuen piiriin. Heistä 17 pelaajalle myönnettiin 6000 euron apuraha. Näistä pelaajista arvokisamitalin on voittanut vain vuoden 2019 MM-hopeajoukkueen kolmosmaalivahti Jenna Silvonen.
Ei olisi ollut vääryys, jos veikkausvoittovaroista olisi irrotettu 68 000 euroa enemmän ja jaettu kaikille tuen piiriin kuuluville pelaajille 10 000 euroa. Apurahajaossa katsellaan menneisyyteen, kuten uinnissa aikoinaan, kun Hanna-Maria Seppälälle myönnettiin 2010-luvulla tukia vuodesta toiseen, vaikka arvokisamenestysten kohentamiseksi olisi ollut järkevämpää tukea nuorempia kykyjä.
Tietysti apurahan suuruus ei kerro urheilijan tukemisesta koko totuutta. Tukia urheilijat saavat myös valmentajatukien ja lajiliitoille jaettujen tukien kautta.
Se ei kuitenkaan poista tosiasiaa, että monet maajoukkuetason urheilijat painiskelevat Suomessa köyhyysrajalla. Koronapandemian aiheuttaman taantuman myötä sponsoriraha on entistä tiukemmassa ja huippu-urheilun tila on ajautumassa vakavaksi.
Freestylessä suomalaisurheilija voitti viimeksi olympiamitalin Torinossa 2006 Mikko Ronkaisen otettua kumparelaskussa hopeaa. Menneisyyden menestyjiä aktiiviurheilijoissa ei tässä lajissa ole, joten rahaa voi sijoittaa tulevaisuuteen. Maajoukkuelaskijoista Jimi Salonen ja Elias Syrjä saivat molemmat 20 000 euron apurahan. Jussi Penttala sai 10 000 euroa.
Lumilautailussa Kalle Järvilehto ja Rene Rinnekangas saivat molemmat 20 000 euroa. Kaksinkertainen olympiamitalisti Enni Rukajärvi tienaa ammattilaisena niin hyvin, ettei valtiovallan tuen piiriin kuulu.
Maastohiihdossa Krista Pärmäkoski jäi vaille tukea, mutta Iivo Niskanen sai 20 000 euron potin. Pärmäkoski on tienannut maailmancupissa Niskasta enemmän.
Suurimman apurahan, 20 000 euroa, saivat maastohiihtäjistä myös Kerttu Niskanen, Ristomatti Hakola ja Perttu Hyvärinen. Johanna Matintalo ja Anne Kyllönen saivat tyytyä 10 000 euroon.
Yhdistetyssä Ilkka Herola sai 20 000 euroa, mutta Pyeongchangissa molemmissa henkilökohtaisissa kisoissa kuudenneksi sijoittunut Eero Hirvonen vain 10 000 euroa. Hirvosta ovat parin viime kauden aikana kiusanneet loukkaantumiset, mutta apurahojen jaossa armoa ei annettu.
Mäkihypyssä Antti Aalto sai 10 000 euroa. Niko Kytösaho, Jarkko Määttä ja Arttu Pohjola saivat 6000 euroa. Huomionarvoista on, ettei tuen piirissä ole yhtään naismäkihyppääjää tai naisten yhdistetyn kilpailijaa.
hti.
Naisten mäkihypyllä ja yhdistetyllä voisi olla Suomessa potentiaalia Lahden, Kuopion, Jyväskylän ja Rovaniemen seudulla. Lajien maailmanlaajuiset harrastajamäärät eivät ole kovinkaan suuria, joten Suomellakin voisi olla menestysmahdollisuuksia.
Julia Kykkäsen apuraha puolitettiin pari vuotta sitten juuri sopivasti olympiatalven alla. Kykkänen rahoitti uraansa sen jälkeen rakennustöillään, joten ei ollut yllättävää, että hänen tasonsa maailmancupissa tipahti.
Olympiaprojekti naisten yhdistetyssä on aloitettu ja tähtäin on vuodelle 2026. Naisten yhdistettyä ja mäkihyppyä tuetaan lajiliitoille myönnetyistä rahoista, mutta urheilijat eivät erikseen apurahoja tulevalla kaudella saa.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Suomella raa’an realistiset mitaliodotukset olympialaisista – ”jopa inhorealistinen”
Kommentoi Facebookissa