RUOKA Kauppa tarvitsee nykyistä enemmän puhtia ja uusia luovia ratkaisuja leipähävikin selättämiseen. Aiheesta Vaasan yliopistossa väittelevä KTM Lotta Alhonnoro kannustaa ruokakauppoja hyödyntämään rohkeasti teknologiaa, markkinoinnin keinoja ja henkilöstön osallistamista hävikin vähentämiseksi.
– Kaupassa osastot pursuavat toinen toistaan suurempia kasoja erilaisia leipiä. Se kiinnitti huomioni ja kiinnostukseni tutkijana.
– Sama ilmiö toistui ruokajonoissa, jonne osa kaupoista lahjoittaa hävikkiruokaa. Leipää oli tarjolla valtavat määrät, ja sen kanssa oltiin jopa ongelmissa – mihin kaikki leipä saadaan menemään? Leipä näyttäytyi jopa ongelmajätteenä, jolle haettiin kissojen ja koirien kanssa ottajaa, sanoo markkinoinnin alalta väittelevä Alhonnoro.
Alhonnoron väitöstutkimuksen tavoitteeksi tulikin löytää keinoja leipähävikin vähentämiseksi ruokakaupassa. Ruokahävikkikeskustelu keskittyy usein kuluttajan rooliin ja voi olla hyvinkin syyllistävää. Ruokahävikkiä syntyy kuitenkin kaikissa ruokaketjun vaiheissa.
Alhonnoron mukaan järjestelmällisesti toimivilla ja vastuullisuutta tavoittelevilla kaupoilla voi olla kuluttajia paremmat edellytykset hävikin vähentämiseksi.
Alhonnoro oli tutkimuksensa lomassa ideoimassa ja kannustamassa Vaasalaista Bock’sin panimoa yhteistyöhön leipähävikin vähentämiseksi. Nyt panimo on lanseerannut leipäoluen yhdessä Aroma-leipomon kanssa, ja Alhonnoro perää vastaavia luovia ratkaisuita myös kaupoilta.
– Kauppojen leipähävikki on hyvin harvoin syömäkelvotonta. Kyse on potentiaalisen ruokahävikin johtamisesta, tahdosta ja tavoitteista.
Tutkimus lisää ymmärrystä ruokahävikin synnystä ihmisten ja ei-inhimillisten toimijoiden välisissä suhteissa. Esimerkiksi kuluttaja valitsee usein moitteettomimman, täydellisimmän tuotteen, ja ruttuinen pakkaus voi jäädä hyllyyn, vaikka leivässä itsessään ei ole mitään vikaa. Tutkimuksen perusteella myös säätila, palkkapäivä ja loma-ajat vaikuttavat leivän kysyntään ja hävikin määrään.
Eniten tutkijaa yllätti, että havainnoinnin kohteena olevaan kauppaan tuli tuotteita, joista oli jostain syystä jäänyt parasta ennen päiväys pois. Ilmiö oli arkinen havainto työntekijöille, mutta tilannetta ei oltu saatu korjattua.
Kuluttajien ja kaupan ruokahävikin puolittaminen 2030 kuuluu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, ja hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on nostanut ruokahävikin esiin raporteissaan. Ruokahävikin vähentäminen on Alhonnoron mukaan tärkeää, koska vuosittain kolmasosa maailman ruoasta menee hävikkiin. Ruokahävikin vähentäminen olisi valtava ilmastoteko.
Väitöksen muodostavat artikkelit on julkaistu Food Waste Management: Solving the Wicked Problem ja Seven Deadly Sins in Consumption -tutkimuskirjoissa sekä Kulutustutkimus.Nyt -tiedelehdessä.
Lue myös: Ruisleipä on suomalaisen kuluttajan mielestä terveellisintä – myös kaurapuuro on osa ruokakulttuuria
Kommentoi Facebookissa