KOIRAT Tieto ihmisen ja koiran välisen suhteen erityisyydestä tarkentuu huomattavasti, kun akatemiatutkija Miiamaaria Kujala saa päätökseen tuoreimman projektinsa. Hän tutkii ihmisen ja rakkaan lemmikin vuorovaikutusta monitieteisin menetelmin.
Koirien määrä Suomessa kasvaa jatkuvasti, etenkin koronapandemian aikana suomalaiset ovat innostuneet ottamaan uusia karvaisia perheenjäseniä. Pentubuumin voimasta kertoo se, että viimeisen kahden vuoden aikana rekisteröityjen koirien määrä on ylittänyt syntyneiden lapsien määrän.
Koiran ja ihmisen vuorovaikutusta tutkitaan Suomen Akatemian rahoittamassa viisivuotisessa BEST-projektissa, joka käynnistyi syksyllä 2021. Vuorovaikutusta tutkitaan monitieteisin menetelmin. Koirilla on myös tutkitusti hyviä terveysvaikutuksia ihmisiin: koiran silittäminen laskee verenpainetta sekä stressihormoneita ja nostaa mielihyvähormonien tasoa.
Perimmäinen syy koiran ja ihmisen väliseen erityiseen ystävyyteen saattaa kuitenkin piillä samankaltaisessa sosiaalisessa rakenteessa. Koirille on ominaista sosiaalinen laumakäyttäytyminen. Koira siis sopii kanssamme samanlaiseen sosiaaliseen ympäristöön.
– Tutkimus voi antaa mielenkiintoisia viitteitä siitä, millaiset vuorovaikutusprosessit ovat puhtaasti ihmisten välisiä ja mitkä ulottuvat myös lajien väliseen vuorovaikutukseen, sanoo akatemiatutkija Miiamaaria Kujala Jyväskylän yliopistosta.
Esimerkiksi haastavaksi tai ilkeäksi koetun käytöksen takana piilee usein koiran tuntema pelko, kipu tai tarve varmistaa omien tarpeiden täyttyminen.
– Koira ei ole koskaan tahallaan ilkeä. Ilkeys ei kuulu koiran lajityypilliseen repertuaariin, vaan koiran käyttäytyminen selittyy aina yksinkertaisemmalla tavalla.
Toisen lajin mielen ymmärrys on oma prosessinsa. Ihmisten on hyvin vaikea koiran kanssa toimiessa käsittää, mihin koiran ymmärrys loppuu. Esimerkiksi siinä, missä ihmisille toisen ihmisen mielenliikkeiden pohtiminen tulee luonnostaan, eivät koirat tällaiseen pysty.
– Koira ei osaa ajatella pitkälle tulevaisuuteen, mutta toisaalta tulkitsee ihmisten toiminnasta loistavasti itseään koskevia tapahtumia, kuten lenkille lähtöä, kertoo Miiamaaria Kujala.
Koiratutkimuksessa haluttiin käyttää apuna samoja laitteita ja menetelmiä, joilla tutkittiin yleensä ihmisiä.
– Alkuun en uskonut, että koirien pään pinnalta tehtävät aivovastetutkimukset tulisivat onnistumaan, koska koirilla on paksu kallo ja vahvat pään lihakset. Ajattelin, etteivät mittarit poimi muuta kuin häiriökohinaa. Kun mittaukset sitten onnistuvatkin, oli se jonkinnäköinen heureka-hetki, Kujala nauraa.
Tutkimukset koirilla saatiin onnistumaan positiivisen ehdollistamisen kautta. Kun tutkimustilanteesta tehtiin koirille mieluinen, eivät osanottajat malttaneet aina edes odottaa omaa vuoroaan.
Kommentoi Facebookissa