Onko Hailuodossa ollut haikaloja?

Saaren läpi kulkevan tien päätepisteessä sijaitsee vuonna 1871 rakennettu Marjaniemen majakka. (Kuva Päivi Luosma)

Perämeren suurin saari on joutunut todistamaan hirvittävää veritekoa.

MATKAILU Oulu siintää jo ajatuksissa, kun matkalainen lähestyy valtatietä pitkin etelästä, kohti pohjoisen valkeaa kaupunkia. Viitta Oulunsaloon tuo lähinnä mieleen viitisentoista kilometriä lounaaseen sijaitsevan lentoaseman. Mutta pääsee Oulunsalosta muuallekin, Riutunkarista kulkee säännöllinen lauttaliikenne Perämeren suurimmalle saarelle Hailuotoon.

Matkaa meriteitse kertyy parikymmentä kilometriä, Merisilta– ja Meriluoto-lautat kuljettavat maksutta ihmiset ja ajoneuvot kansallismaisemaan. Molemmat lautat kantavat viitisenkymmentä henkilöautoa, paikallisten käytössä on ohituskaista. Talvisaikaan saaren ja mantereen välillä kulkee myös jäätie. Yhdistävää pengertietä on suunniteltu jo pitkään, jos ei jakseta odottaa, kun maankohoamisen vuoksi saari on kasvanut kiinni mantereeseen.

Kaksi keltaista lauttaa kuljettaa matkalaisia Oulunsalosta Hailuotoon noin tunnin välein. (Kuva Kari Kallonen)
Kaksi keltaista lauttaa kuljettaa matkalaisia Oulunsalosta Hailuotoon noin tunnin välein. (Kuva Kari Kallonen)

Hailuodon korkeimmat kohdat kohosivat merestä noin 1700 vuotta sitten. Saaren suurentuessa vakinaisia asukkaita saapui etenkin Karjalasta joskus 1100-luvulla. Kalavesiä hamuavat ruotsalaiset antoivatkin saarelle nimeksi Karlö eli Karelö, ´Karjalaisten saari´. Itämeressä on aikoinaan nähty runsaasti pyöriäisiä ja joskus ryhävalaskin, mutta entä haikaloja Hailuodossa? Ei nyt sentään, vaikka holkeri, sillihai ja piikkihai ovat toki olleet harvinaisia vieraita Itämeressä. Karjalaisten kalastustoiminnan mukaan saarta kutsuttiin haili- eli silakkaluodoksi.

Verisempi peto löytyy maalta, ison vihan aikaan 29.9.1714 kaksisataa venäläistä kasakkaa tappoi kirveellä noin 800 ihmistä, joista suurin osa oli hakenut saarelta turvaa. Nykyisin Hailuodossa asuu tuhatkunta rauhallista kuntalaista, kesäisin saapuu mökkiasukkaina puolet lisää. Heinäkuussa juhlitaan Bättre Folk -festivaalia ja lokakuussa perinteisiä silakkamarkkinoita.

Kun lautta on saapunut Hailuotoon, edessä on vielä parinkymmenen kilometrin ajomatka saaren toiselle puolelle, jossa sijaitsee Marjaniemen majakka. Sen juurella sijaitsevassa entisessä luotsiasemassa toimii Luotsihotelli, ja punaisessa puutalossa saaren trendikkäin ruokapaikka Ravintola Luoto. Ravintola käyttää paikallisia tuottajia tarjoten muun muassa luonnonlaitumella käyskennellyttä härkää Kujalan tilalta sekä Niemisen Pekan lammasta. Samoin kalat, metsämarjat, sienet ja perunat ovat paikallisilta tuottajilta.

Hailuodon hiekkarannat ovat leveitä ja linnusto runsas harrastajien bongattavaksi. Vierasvenesatamakin löytyy majakan kupeesta. Lauttamatka mantereelta – ja takaisin – kestää vain puolisen tuntia, joten Hailuodossa voi poiketa helposti vaikka vain päiväretkellä.

Marjaniemestä alkaa saaren suosituin hiekkaranta, avaraa rantaviivaa riittää Rantasumppuun asti. (Kuva Kari Kallonen)
Marjaniemestä alkaa saaren suosituin hiekkaranta, avaraa rantaviivaa riittää Rantasumppuun asti. (Kuva Kari Kallonen)

Näin sinne pääsee

Hailuodon infosivut kokoavat tarpeellista tietoa: http://www.hailuoto.fi/

Hailuodon lautta-aikataulut Finnferriesin sivuilla:

http://www.finferries.fi/lauttaliikenne/lauttapaikat-ja-aikataulut/hailuoto.html

Kommentoi Facebookissa