Onnettomuustutkintakeskus: – ”Maastokuorma-auton kuljettajan oli lähes mahdotonta nähdä junaa”

Puolustusvoimien maastokuorma-auton sekä kiskobussin välisessä tasoristeystörmäyksessä menehtyi kolme varusmiestä ja yksi junan matkustaja.

Puolustusvoimien maastokuorma-auton sekä kiskobussin välisessä tasoristeystörmäyksessä menehtyi kolme varusmiestä ja yksi junan matkustaja. (Kuva AOP)

Tasoristeysturvallisuutta ja Puolustusvoimien riskien arviointia on parannettava ponnekkaammin.

TURVALLISUUS Onnettomuustutkintakeskuksen turvallisuustutkinta Raaseporin Skogbyn vartioimattomassa tasoristeyksessä 26.10.2017 tapahtuneesta VR:n kiskobussin ja Puolustusvoimien maastokuorma-auton onnettomuudesta on valmis.

Onnettomuudessa kuoli kolme varusmiestä ja yksi kiskobussin matkustaja. Varusmiehistä vakavasti loukkaantui kolme, lievästi kaksi. Osa kiskobussin matkustajista kärsi lievistä vammoista.

Onnettomuustutkintakeskus antaa neljä turvallisuussuositusta vastaavien onnettomuuksien välttämiseksi ja riittämättömällä tasolla olevan tasoristeysturvallisuuden parantamiseksi.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto varmistavat, että resursseja kohdennetaan vaarallisimpien tasoristeysten turvallisuuden parantamiseen ja poistamiseen. Skogbyn tasoristeys oli erityisen vaarallinen radan ja tien kulman sekä varoituslaitteiden puuttumisen vuoksi.

Maastokuorma-auton kuljettajan paikalta oli lähes mahdotonta nähdä takaviistosta lähestyvää junaa. Suomessa on edelleen lukuisia vastaavanlaisia vaarallisia tasoristeyksiä, joiden turvallisuus on jäänyt parantamatta tai ne ovat jääneet poistamatta. Tasoristeysturvallisuuden parantaminen tulee ottaa tosissaan ja varata siihen tarvittavat resurssit.

Toiseksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Puolustusvoimat kehittää harjoitusten riskien arviointia siten, että harjoitusten todelliset riskit tunnistetaan ja nimetään. Skogbyn tasoristeyksen ja valtatie 25:n ylittämistä ei tunnistettu ja nimetty riskiksi.

Puolustusvoimat on kehittänyt harjoitusten riskien arviointia, mutta työ on kesken. Nykyisessä riskien arviointilomakkeessa ei nimetä tunnistettuja riskejä, vaan niitä arvioidaan riskityypeillä, esimerkiksi ”maa- tai meriliikenneonnettomuus”. Jos harjoituksen riskejä ei tunnisteta ja nimetä, niiden hallinta sekä harjoitusjoukkojen varoittaminen vaikeutuvat.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa myös, että Puolustusvoimat kehittää kuormatilaistuimien turvavöitä helpommin käytettäviksi ja tehostaa turvavöiden käytön valvontaa. Puolustusvoimien maastokuorma-auton kuormatilaistuimien turvavöitä on vaikea käyttää taisteluvarustuksessa. Lisäksi turvavöiden käyttöä ei valvota tehokkaasti. Ohjeet vöiden käytöstä ja käytön valvonnasta ovat kuitenkin olemassa. Henkilövahingot olivat onnettomuudessa merkittäviä osittain sen vuoksi, että maastokuorma-autossa olleet varusmiehet eivät käyttäneet turvavöitä.

Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että sisäministeriö huolehtii, että toiminta-alueen viranomaisten johtopaikka TOJE perustetaan pitkäkestoisissa tai poikkeavissa moniviranomaistehtävissä. Toiminta-alueen viranomaisten johtopaikkaa ei välttämättä perusteta onnettomuuspaikan läheisyyteen edes suuronnettomuuksissa. Perustamiskynnyksen tulisi olla matalampi. Toiminta-alueen viranomaisten johtopaikka on moniviranomaistilanteessa ainoa toimiva järjestely tilanteen hallitsemiseksi.

Lue myös: Suruliputus varusmiesten vakavan onnettomuuden johdosta – ”Matkan päättyminen monen kuolemaan on todellinen tragedia”

Kommentoi Facebookissa