KOLUMNI Suomessa opiskelija on lähtökohtaisesti ajettu nurkkaan velkapallon pelko nilkassaan. Loppua pankkitilin miinusmerkeille ja Myllyn Parhaan pastadieetille ei ole näkyvissä. Valtion ratkaisu tähän on pakottaa opiskelija elämään lainalla. Nostaa nuorison velka-astetta, kun “ei ole töitä”.
Ja se on aivan mahtavaa.
Olen törmännyt moneen, jotka valittavat kuinka eläminen on niin tiukkaa. Samaan aikaan kaljaa kuluu joka torstai enemmän kuin keskivertojuopolla lähipuistossa.
Suojatien toisella puolen seisoo vähemmistö: rohkeat, jotka uskaltavat tehdä töitä. Röyhkeät, jotka kehtaavat nostaa lainaa, vaikka eivät sitä elämiseen tarvitse. Ja myös ne “rikkaiden lapset, kenelle opintolaina on halpaa ylimääräistä rahaa”. Ne, jotka vielä sijoittavat sitä.
Suomessa on tarjolla käytännössä ilmainen mahdollisuus kouluttautua mihin ikinä haluaa. Se on ihmisen silmillä, käsillä ja korvilla havaittava asia. Opintolaina puolestaan on sijoitus itseensä, jonka harva näkee. Se on kyky ottaa vastuuta, tehdä valintoja, tapa tienata ja helpottaa elämää.
Osa pitää opintolainaa pelkkänä pankkien pelinappulana. Tässä tapauksessa kannattaa tarkistaa, mikä sektori tätä tuhansien järvien maata veroillaan ruokkii. Osa puolestaan jättää lainan ottamatta, koska velka pelottaa. Kartasta on katsottu oikeat koordinaatit, sillä elämisen eteen tehdään jotain muuta. Lainaa ei silti kannattaisi unohtaa.
Se on monessa mielessä aika pirun kova motivaattori.
“Älkää pelätkö, kyllä me maksetaan”
Suomalainen nuori on kasvatettu muottiin, jossa kannustetaan elämään tuilla. Työelämälähtöisyys sakkaa vielä liian monessa koulutuksessa, jolloin vastuu omasta ammattitaidon ja työmoraalin kehittämisestä jää yksilölle. Tässä vaiheessa tuolileikkiä karsitaan ne, jotka pärjäävät myös valmistumisen jälkeen.
Jos ei jo opintojensa aikana valmistaudu ja valmenna itseään, miten toimitaan epävarmassa tulevaisuudessa, voi miettiä olisiko sittenkin kannattanut painaa hieman edes sitä hanttihommaa. Tai säästää kesätyörahaa. Jo silloin nuorena? Elämä on valintoja täynnä, mutta elämä ei ole aina kivaa.
Työntekoa opintojen aikana on vain ollut tapana valitettavasti rajoittaa liikaa.
Kelan opintotukiryhmän vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen kommentoi Ylen haastattelussa seuraavasti:
– Opintotuki ei täytä ollenkaan sitä perustehtävää eli opiskeluajan toimeentulon turvaamista. Jokainen ymmärtää, että vaikka nostaa sen lainan, niin se ei riitä korkeakouluopiskelijalla elämiseen.
Minä en ymmärrä. Kommentti on hyvää makua vasten irroitettu oikeasta kontekstistaan. Ajatusmaailma siitä, että opiskelija ei päättäjienkään mielestä pärjää, antaa ikävän kuvan suomalaisen nuoren oletetusta taloudenhallinnasta ja elämänkatsomuksesta.
Matematiikan tuntien lisäksi on skipattu asenteen, priorisoinnin ja ajankäytön hallinnan opiskelu.
Eihän luolamiehillekään kukaan niitä puhveleita valmiiksi teurastanut.
Kommentoi Facebookissa