BUDJETTI Valtiovarainministeri Petteri Orpon talousarvioehdotus luo hallituksen mukaan tilaa kasvulle ja työllisyydelle. Tavoitteena on turvata julkisten palvelujen ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus.
Valtiovarainministeriö arvioi kesäkuussa, että Suomen talouskasvu nopeutuu selvästi ja kasvu jatkuu tulevina vuosina. Kasvu on aiempaa laaja-alaisempaa eikä ole enää pelkästään kulutuksen varassa. Myös vienti ja investoinnit kasvavat selvästi.
Työllisten määrän kasvu on hivenen kiihtynyt, mutta työttömien määrä on pysytellyt vajaassa yhdeksässä prosentissa koko alkuvuoden. Parantuneet suhdannenäkymät kohentavat työllisyysnäkymiä myös ensi vuonna.
– Nyt on tärkeää turvata talouskasvun jatkuminen ja antaa kaikille mahdollisuus päästä töihin, ministeri Orpo sanoo.
Valtiovarainministeriö ehdottaa talousarvioehdotuksen määrärahoiksi 55,4 miljardia euroa. Se on vajaat 400 miljoonaa euroa vähemmän kuin tälle vuodelle on budjetoitu. Valtiovarainministeriön budjettiehdotus on 3,4 miljardia euroa alijäämäinen, mikä on vähemmän kuin tälle vuodelle on budjetoitu.
Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 111 miljardiin euroon. Valtiontalouden tuloiksi arvioidaan 52,0 miljardia euroa, josta 43,3 miljardia euroa on verotuloja. Ministeriö arvioi kesäkuun ennusteessaan, että verotulot kasvavat noin 3 prosenttia tälle vuodelle budjetoidusta.
Työllisyyttä vahvistetaan
Työvoimapalveluihin ehdotetaan 25 miljoonan euron määrärahalisäystä, jolla kehitetään työttömien palveluita, kuten kolmen kuukauden välein tehtäviä haastatteluja.
Nuorten työllistämiseen käytetty Sanssi-kortti ja yli 30-vuotiaiden palkkaamiseen suunnattu Duuni-kortti yhdistetään yhdeksi palkkatukikortiksi. Tarkoituksena on, että jo työhaastattelussa työnantajalla on tieto mahdollisuudesta käyttää palkkatukea kyseisen työttömän kohdalla.
Nuorisotakuuseen liittyvän Ohjaamo-toiminnan vakinaistamiseen ehdotetaan 5 miljoonan euron lisäystä. Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen tukemiseksi kohdennetaan 3 miljoonaa euroa Suomen tekniikan alan yliopistojen yhteistyöhön alueella.
Työttömyysturvamenojen odotetaan alenevan 133 miljoonalla eurolla, koska työttömyysasteen ennustetaan laskevan. Muutoksia tulee varhaiskasvatusmaksuihin ja asumistukeen. Pieni- ja keskituloisten perheiden varhaiskasvatusmaksuja alennetaan. Maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin tulee 6 700 perhettä lisää.
Asumistuessa on huomioitu julkisen talouden suunnitelmassa linjatun mukaisesti asumismenojen neliövuokrakohtainen katto ja asumismenon sitominen elinkustannusindeksiin vuokraindeksin sijasta. Uudistukset vähentävät asumistukimenoja yhteensä 30 miljoonalla eurolla ensi vuonna.
Osaamista ja kasvua tuetaan
Osaamisen vahvistaminen on avainasemassa kestävän talouskasvun aikaansaamiseksi. Ministeri Orpon mukaan osaavan työvoiman puute ei saa jarruttaa hyvää kehitystä.
– Jotta varmistetaan kasvun kestävyys, meidän on panostettava osaamiseen kaikilla tasoilla, Orpo sanoo.
Varhaiskasvatuksen henkilöstörakennetta kehitetään. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua ja pedagogiikkaa sekä lisätä perheiden saamaa moniammatillista tukea. Tähän tarkoitukseen kohdennetaan 5 miljoonaa euroa.
Peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen kohdennetaan 15 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Rahoitus kohdennetaan haastavilla alueilla toimivien koulujen tukemiseen. Ne voivat esimerkiksi pienentää opetusryhmiä ja palkata lisää henkilöstöä.
Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa tuetaan 15 miljoonan euron lisärahoituksella. Korkean osaamisen ja tutkimuksen vahvistamiseksi Suomen Akatemialle suunnataan 25 miljoonan euron määrärahavaltuus lippulaiva-tutkimuskeskittymien toteuttamiseen. Lippulaivat perustetaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteyteen.
Innovaatiorahoitukset yhteen
Hallitus on sitoutunut tukemaan Itä-Suomen aloitetta koordinoivan kansallisen neurokeskuksen perustamisesta Kuopioon ja varautuu tukemaan Itä-Suomen yliopiston pilottihanketta. Esitys pilotin rahoittamiseksi valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä.
Ensi vuoden alussa aloittava Business Finland kokoaa saman katon alle nykyiset Tekesin ja Finpron palvelut, jotka liittyvät innovaatiorahoitukseen, vientiin, investointeihin ja matkailun edistämiseen. Business Finlandin avustusvaltuudeksi ehdotetaan noin 270 miljoonaa euroa, joka on 30 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Tämä lisää edellytyksiä pienten ja keskisuurten yritysten viennin lisäämiselle.
Matkailu 4.0 -kärkihankkeen toimeenpanoon ehdotetaan kaikkiaan lisärahoitusta 8 miljoonaa euroa. Lisärahoitusta on tarkoitus kohdentaa matkailumarkkinointiin, matkailuyritysten digiosaamisen parantamiseen ja tarjonnan ympärivuotisuuden kehittämiseen.
Kiertotalouden investointeihin, kasvuekosysteemien kehittämiseen ja innovatiivisten hankintojen edistämiseen ehdotetaan yhteensä 7 miljoonan euron määrärahaa.
Turvallisuutta vahvistetaan
Puolustusvoimien toimintamenoja ehdotetaan korotettavaksi nettomääräisesti 27 miljoonalla eurolla viime vuoden talousarviosta. Poliisin operatiivinen toiminta ja poliisien määrä voidaan säilyttää nykytasolla eli noin 7 200 poliisissa – pois lukien suojelupoliisi. Poliisin toimintamenomäärärahat nousevat nettomääräisesti 14 miljoonalla eurolla viime vuoden talousarvion tasosta.
Pelastustoimen tietojärjestelmiin suunnataan lisärahoitusta 3 miljoonaa euroa ja tietojärjestelmiä kehitetään yhteensopiviksi sote- ja maakuntauudistuksen tietojärjestelmien kanssa.
Rajavartiolaitoksen määrärahoihin kohdennetaan lisäys, jolla muun muassa tehostetaan ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia ja parannetaan sisäistä turvallisuutta.
Maahanmuuton kustannukset on mitoitettu sen mukaan, että Suomeen tulee 7 000 uutta turvapaikanhakijaa. Menojen vähenemistä rajoittaa se, että turvapaikkahakemusten käsittely kestää pitempään. Tämän vuoksi oikeuslaitos saa lisää resursseja valitusten käsittelyn vauhdittamiseksi.
Ensi vuonna ehdotetaan otettavaksi käyttöön uusi valtion korvaus kunnille maassa laittomasti oleskelevien henkilöiden kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin. Tarkoitukseen ehdotetaan varattavaksi 5,3 miljoonan euron määräraha.
Välittämistä, väyliä ja veromuutoksia
Opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin, mistä aiheutuu 193 miljoonan euron vähennys opintotuen määrärahoihin ja 167 miljoonan euron lisäys asumistuen määrärahoihin. Turvakotipaikkojen saatavuuden turvaamiseen ehdotetaan 4 miljoonan euron määrärahalisäystä. Päihteitä käyttävien äitien hoitoon ehdotetaan varattavaksi 3 miljoonan euron määräraha.
Takuueläkkeen korotukseen ehdotetaan 8,8 miljoonaa euroa ja eläkettä saavan hoitotuen perustuen korottamiseen 10 miljoonaa euroa ensi vuonna. Sotavammalain mukaisten avohuoltopalvelujen kustannusten korvaamiseen osoitetaan 15 miljoonan euron lisäys.
Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun ehdotetaan 166 miljoonan euron määrärahaa maakuntien hallinnon käynnistämiseen, palvelukeskusten perustamiseen ja ICT-muutostukeen. Sote-valinnanvapauskokeilujen toteuttamiseen ohjataan 100 miljoonan euron määräraha vuodelle 2018.
Autoveron alentamista jatketaan, tupakkaveroa kiristetään ja asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuutta pienennetään. Kiinteistöveroa korotetaan vuonna 2018 ja 2019 jo tehtyjen päätösten mukaisesti.
Perusväylänpitoon ehdotetaan kohdennettavaksi 1,4 miljardia euroa. Ensi vuonna käynnistettäviä uusia väylähankkeita ovat Kehä I Laajalahden kohta, Vuosaaren meriväylä ja Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt.
Budjettiehdotus vahvistaa metsäluonnon monimuotoisuuden suojelua panostamalla 5 miljoonaa euroa vanhojen metsien suojeluun eli METSO-ohjelmaan.
Kritiikkiäkin löytyy
Veronmaksajien Keskusliiton mukaan valtiovarainministeriön budjettiehdotus uhkaisi toteutuessaan kiristää palkansaajien verotusta selvästi vuonna 2018. Keskituloisen 3 312 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti nousisi 0,4 prosenttiyksikköä 30,4 prosentista 30,8 prosenttiin. Keskituloisen nettopalkan ostovoima alenisi 0,7 prosenttia.
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen odottaa, että palkkaverotusta nyt uhkaavat kiristykset puretaan kokonaan hallituksen budjettiriihessä elokuun lopulla.
– Hallituksen on budjettiriihessään syytä päättää noin 400 miljoonan euron kompensoivista kevennyksistä, jotta palkansaajien verotusta ensi vuonna uhkaava kiristyminen voidaan estää kaikilla tulotasoilla.
Eläkkeensaajien Keskusliiton mukaan muun muassa kansaneläkeindeksin jäädytykset ja leikkaukset, palvelumaksujen suuret korotukset, sairasvakuutuskorvauksien leikkaukset, energiaverojen nosto sekä Kelan matkakustannusten omavastuuosuuden nosto ovat kiristäneet kohtuuttomasti juuri jo ennestään heikoimmin pärjäävien eläkkeensaajien taloudellista asemaa.
Edellä mainittujen päälle nyt tulevat kiinteistöverojen korotukset toteutuessaan heikentävät heidän asemaansa yhä edelleen. Korotukset näkyvät asumiskulujen nousuna riippumatta siitä, asuuko omistusasunnossa tai vuokralla.
Hallitus käsittelee talousarvioesitystä budjettiriihessään 30.–31 elokuuta. Hallituksen esitys julkaistaan valtioneuvoston käsittelyn jälkeen tiistaina 19. syyskuuta.
Kommentoi Facebookissa