KEHYSRIIHI Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sopinut vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmasta. Taustatilanteena epävarma maailmantilanne pidättelee orastavaa talouskasvua. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu, ja Venäjä muodostaa niin Suomelle kuin koko Euroopalle pitkäkestoisen turvallisuusuhan. Riski kauppasodasta sumentaa talouden näkymiä.
Hallitus kertoo, että tehtyjen päätösten ytimessä ovat Suomen talouskasvun edellytysten vahvistaminen sekä Suomen ja suomalaisten turvallisuus. Samalla hallitus huolehtii julkisen talouden kestävyydestä. Valtion budjettitalouden alijäämän arvioidaan olevan 7 miljardia euroa vuonna 2026. Vuosina 2026—2029 alijäämä on keskimäärin 11,3 miljardia euroa vuodessa.
Valtionvelan määrän arvioidaan olevan noin 191 miljardia euroa vuoden 2026 lopussa, mikä on noin 64 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelan määrän arvioidaan kasvavan noin 43 miljardilla eurolla vuosina 2026-2029. Vuoden 2029 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 225 miljardia euroa, mikä on 68 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
– Suomalainen hyvinvointi turvataan vain työllä ja yrittämisellä. Teemme nyt ratkaisuja, jotka parantavat työn kannustavuutta ja suomalaisten ostovoimaa tuntuvasti, ja joilla saamme talouskasvua liikkeelle. Jo aiemmin ja nyt tehtyjen kasvutoimien kokonaisuudella varmistamme, että Suomi pystyy entistä paremmin kilpailemaan investoinneista, pääministeri Petteri Orpo sanoo.
Puoliväliriihessä hallitus päätti myös panostuksista niin sisäiseen kuin ulkoiseen turvallisuuteen. Hallitus nostaa puolustusmenojen tason vähintään 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Poliisin, suojelupoliisin ja Rajavartiolaitoksen rahoitusta vahvistetaan.
Hallitus keventää ansiotuloverotusta noin 1,1 miljardilla eurolla. Kevennykset toteutetaan niin, että merkittävä osa veronkevennyksistä painottuu pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin. Lisäksi hallitus kasvattaa työtulovähennyksen lapsikorotusta ja lieventää eläketulon lisäveroa. Hallitus myös alentaa ansiotuloverotuksen korkeimmat marginaaliveroasteet 52 prosenttiin. Lisäksi perintöveron alarajaa korotetaan 20 000 eurosta 30 000 euroon ja lahjaveron alarajaa 5 000 eurosta 7 500 euroon vuonna 2026
Hallitus parantaa yritysten toimintaedellytyksiä alentamalla yhteisöverokantaa kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin. Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen. Alennettuun verokantaan kuuluvat muun muassa ruoka ja lääkkeet.
Monia toimia kohdennetaan välillisiin veroihin; alkoholivero indeksoidaan, minkä lisäksi nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden tupakkaveroa sekä virvoitusjuomaveroa ja kaivosmineraaliveroa korotetaan. Näiden muutosten seurauksena vuotuiset verotulot kasvavat 220 miljoonaa euroa vuoden 2029 tasolla.
Kehitysyhteistyön rahoitusta puolestaan vähennetään 50 miljoonaa euroa vuodessa siten, että säästö ei kohdennu kotimaisille kansalaisjärjestöille. Ukrainan humanitaarista tukea lisätään 10 miljoonaa euroa vuosittain kehyskaudella. Myös humanitaariseen katastrofiapuun kohdennetaan 10 miljoonan euron lisäys vuodesta 2026 alkaen.
Korkeakoulujen perusrahoitusta vähennetään 30 miljoonalla eurolla vuonna 2026, 20 miljoonalla eurolla vuonna 2027 ja 15 miljoonalla eurolla vuodesta 2028 alkaen. Ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa otetaan käyttöön lukukausimaksut EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille.
Valtion rahoitusta evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkoille vähennetään kertaluontoisesti 10 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2026 ja 2027 aiempien veropäätösten kasvatettua kirkollisveron tuottoa. Veropohjaa tiivistetään myös poistamalla työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus vuodesta 2026 alkaen. Poistaminen toteutetaan sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen jäsenmaksuihin. Tämä kasvattaa verotuloja yhteensä 190 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialueiden valtiolta saaman yleiskatteisen rahoituksen taso on noin 27,1 miljardia euroa vuonna 2026. Rahoituksen taso nousee edelliseen julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna noin 1,2 miljardilla eurolla vuonna 2026.
Nousua selittävät rahoituksen noin 900 miljoonan euron indeksitarkistus sekä rahoitukseen tehtävän jälkikäteistarkistuksen tarkentuminen sille tehdyn kehysvarauksen puitteissa. Lisäksi huomioidaan ennakoitu palvelutarpeen kasvu ja tehtävämuutokset.
Lue myös: Veronmaksajien kuntaverovertailu – tuhansien eurojen ero pariskuntien veroissa
Kommentoi Facebookissa