KALASTUS Metsähallituksen luotsaamassa Protrout-hankkeessa pureudutaan Oulangan taimenen ahdingon alkusyihin. Kolmevuotisen hankkeen tavoitteena on ennen kaikkea muuttaa Pääjärven alueen kalastuskulttuuria. Ratkaisua laittoman kalastuksen ongelmaan haetaan kalastusmatkailusta.
Oulangan taimenella ei mene hyvin: kutukalojen määrät ovat laskeneet viimeisen kymmenen vuoden aikana Kuusinki-, Kitka- ja Oulankajoessa. Taimenesta on tullut harvinainen saalis Koillismaan jokialueilla.
Merkittävä syy taantuvaan taimenkantaan on laiton verkkokalastus Venäjän Karjalassa sijaitsevalla Pääjärvellä, jonne taimenet kerääntyvät ennen kutuvaellustaan kohti Suomen puolella sijaitsevia jokia. Taimenta salakalastetaan myös Pääjärveen laskevien jokien suilla.
Työtilanne Pääjärven alueella on heikko, ja taimenen salakalastuksesta saatavat lisätulot houkuttavat monia. Toiminnan pitkän aikavälin vaikutuksia kalakantoihin ei välttämättä ymmärretä.
Protrout-hankkeessa lisätään kalastuksenvalvontaa ja koulutetaan valvojia rajan molemmin puolin. Hankkeessa ratkaisua ongelmaan haetaan paitsi laajamittaisesta tiedottamisesta ja asennekasvatuksesta myös matkailualan pienyritysten tukemisesta. Tavoitteena on alueellisen kalastuskulttuurin perinpohjainen muutos.
– Taimenesta voi tulla koko alueen kalastusmatkailun tärkein vetovoimatekijä. Kestävällä pohjalla oleva liiketoiminta tarkoittaa työpaikkoja ja lisätuloja paikallisille. Taimenen suojelusta hyötyvät tällöin niin taimen, vesiluonnon monimuotoisuus kuin alueen väestökin, toteaa eräsuunnittelija Kari Sarajärvi, joka toimii hankkeessa Metsähallituksen edustajana.
Uusille matkailualan yrityksille tarjotaan monipuolista tukea. Tarkoituksena on, että tulevaisuudessa yrittäjyys tai työpaikka kalastusmatkailun parissa on taloudellisesti houkuttelevampi vaihtoehto kuin laiton kalastaminen.
Hankkeen perimmäisenä tavoitteena on varmistaa, että alueen taimenkanta vahvistuu pysyvästi. Kalat eivät valtakunnanrajalla pysähdy, eikä alueen haasteitakaan näin ollen saada selätettyä ilman rajat ylittävää yhteistyötä.
– Vaikka salakalastusta pyritään kitkemään nimenomaan Venäjän Karjalan puolella, ei se tarkoita, etteikö taimenkannan elinvoimaisuuteen tulisi panostaa myös Suomessa. Kun kokonaistilanne on hyvä, voidaan kalastusmatkailua edistää molemmin puolin rajaa, Sarajärvi sanoo.
Hankkeessa tehtävän tutkimuksen tavoitteena on mallintaa ja ymmärtää Oulangan ja Pääjärven vesialueen taimenen elinkaarta entistä yksityiskohtaisemmin. Kuusinkijoella merkitään sekä luonnonkalojen että kasvatettujen taimenten poikasia PIT-merkillä, jonka avulla seurataan taimenten vaellusta Pääjärvelle.
Mitä paremmin taimenen elinkaari tunnetaan, sitä tarkemmin voidaan mitoittaa kalastus kestävästi ja arvioida esimerkiksi istutusten todellista merkitystä.
Lue myös: Viranomaiset järjestävät kalastuksenvalvontaiskuja – korvaussumma voi olla jopa tuhansia euroja
Kommentoi Facebookissa