LUKEMINEN Kirjanystävien valinnanvara on teknologian myötä laajentunut. Lukija voi valita painetun kirjan lisäksi sähkökirjan tai äänikirjan.
Anna Kajanderin väitöstutkimuksen mukaan kirjojen sähköistyminen on nostanut esille lukijoiden toiveita ja käsityksiä siitä, mitä on hyvä lukeminen, eikä sähkökirja ole painetun kirjan vihollinen vaan yhteistyökumppani.
Haisteletko sinäkin kirjojen tuoksua? Anna Kajanderin mukaan tapa on yleisesti tunnettu ja liittyy tuoksujen herättämiin muistoihin ja mielikuviin aiemmista lukuhetkistä.
– Kirjoihin, kirjahyllyihin sekä kirjallisiin tiloihin kuten kirjastoihin liitetty tuoksu, tuntu ja tunnelma yhdessä auttavat keskittymään kirjaan ja irtautumaan muusta arjesta. Kirjoihin ja lukemiseen kerrostuviin merkityksiin vaikuttavat esimerkiksi yhteiset lukuhetket vanhempien kanssa tai mielikuvat kirjastojen hiljaisista äänimaisemista, tuoksuista ja rauhasta.
Lukukokemusten kerrostumat ovat sidoksissa lukemisen tuottamiin kokemuksiin ja voivat myös muuttua läpi lukijaelämän.
– Osa lukijoista haluaa pitää kiinni painetusta kirjasta. He painottavat painetun kirjan olevan ”jotenkin” sähkökirjaa parempi. Kirja esineenä tuntuu ja tuoksuu, kirjalliset tilat ovat kauniita ja tunnelmallisia, Anna Kajander kuvailee.
Digitalisoituvan arjen kohdalla toiset lukijat toivovat kirjan irrottavan ruuduista, Anna Kajander kertoo. Nopeuteen ja tehokkuuteen liittyvät painotukset asettuivat vastakkain painettuun kirjaan liitetyn hiljaisuuden, rauhoittumisen ja keskittymisen kanssa.
– Ruudut yhdistyvät johonkin nopeatempoiseen tai kiireiseen, esimerkiksi työelämään. Tämä ei tarkoita, etteikö sähkökirjaa voisi hiljentyä lukemaan. Laite ja ruutu kuitenkin yhdistyvät erilaiseen hyötyyn kuin painettu kirja.
Anna Kajanderin mukaan sähkökirjoista pitävät eivät kuitenkaan aseta eri kirjamuotoja voimakkaasti vastakkain.
– He yhdistivät sähkö- ja äänikirjat toisenlaisiin mielikuviin kuin painetut kirjat, esimerkiksi kätevyyteen, nopeuteen ja helppouteen. Tietyn kirjamuodon suosimisen sijaan he yhdistivät niitä selkeämmin eri tilanteiden mukaan, esimerkiksi lukemalla sähkökirjaa matkoilla, äänikirjaa ajaessa tai painettua kirjaa koti-iltana.
Kajanderin mukaan sähköiset kirjamuodot tukevat lukemista ja voivat parhaimmillaan lisätä lukemiseen käytettyä aikaa. Aineiston yli 540 vastaajasta kukaan ei ollut vaihtanut kirjan lukemista kokonaan sähkökirjaan. Painetun kirjan koettiin tarjoavan toistaiseksi parhaimman lukukokemuksen.
FM Anna Kajander väittelee Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta Kirja ja lukija digitalisoituvassa arjessa.
Lue myös: Lukeminen on edelleen suosittua ajanvietettä – kirjoja lukee mielellään 85 prosenttia suomalaisista
Kommentoi Facebookissa