Päivähoitomaksuja poistettiin pienituloisilta – konkurssin tehneelle luvattiin uusi alku

Kokoomus vahvisti ministerinsalkkujaan, kun Sipilän hallituksessa on jatkossa 17 ministeriä.

Kokoomus vahvisti ministerinsalkkujaan, kun Sipilän hallituksessa on jatkossa 17 ministeriä. (Kuva AOP)

Ministereiden salkkujakoa muutettiin, mutta minne jäi Sampo Terhon ”keskeinen salkku”?

PUOLIVÄLIRIIHI Pääministeri Juha Sipilän johtama hallitus julkisti viimeiset puoliväliriihessään tehdyt päätökset ja linjaukset. Konkreettisimmat toimet kohdistuvat yrittäjiin sekä lapsiperheisiin. Monia päätöksiä kiiteltiin, mutta useimpia pidettiin silti riittämättöminä.

Hallitus on päättänyt alentaa varhaiskasvatusmaksuja, joka on valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan puoliväliriihen suurin päätös. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan pieni- ja keskituloisilta, tällä on Orpon mukaan noin 4 000 henkeä koskeva työllisyysvaikutus. Arviolta 6 700 perhettä tulee maksuttomuuden piiriin, eli heille päivähoidosta tulee ilmaista.

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen esittämää päivähoitomaksujen alennusta positiivisena askeleena kannustinloukkujen purkamisessa. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on kuitenkin pettynyt, ettei hallitus käynnistä perhevapaiden uudistamista.

Työttömyysturvaa ehdotetaan uudistettavaksi ottamalla käyttöön aktiivimalli, jossa työttömyysturvan omavastuupäiviä vähennettäisiin työttömyyden alussa seitsemästä päivästä viiteen päivään. Työttömyyden jatkuessa yli kolme kuukautta työttömyysturvaan tulisi yksi kuukausittainen omavastuupäivä, jonka voisi välttää olemalla aktiivinen.

Asumistukeen palautetaan neliövuokrakohtainen katto. Nettosäästöstä pääosa kohdennetaan ylivelkaantuneiden aseman kohentamiseen syksyn budjettiriihessä. Asumistuen indeksi muutetaan vuokraindeksistä elinkustannusindeksiksi asumistukimenojen kasvun hillitsemiseksi.

Konkurssin tehneelle uusi mahdollisuus

Yrittäjien asemaa pyrittiin parantamaan, hallitus päätti esimerkiksi konkurssilain uudistamisesta. Sipilän mukaan puoliväliriihessä oltiin yksimielisiä siitä, että konkurssin tehnyt yrittäjä saisi mahdollisuuden uuteen alkuun. Asiasta ei kuitenkaan annettu selkeitä päätöksiä.

Hallitus ei puuttunut paljon puhuttuihin yritystukiin leikkaamalla niitä. Sipilän mukaan tuet muodostivat lopulta liian pienen ja monimutkaisen kokonaisuuden. Erityisesti Tekesille kohdennetut määrärahat yrityksille myönnettävien tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotukien lisäämiseen oliat Akavan mielestä hyvä tapa edistää innovaatioiden syntymistä.

Oppositio ja eri järjestöt kritisoivat työllisyyspäätöksiä pääosin riittämättömiksi. STTK:n mielestä hallitus ei puoliväliriihessä hyödyntänyt kiky-sopimuksen tuomaa kustannuskilpailukyvyn vahvistumista täysimääräisesti kasvukilpailukyvyn vahvistamiseen. Työn kysyntää vahvistavat toimet jäivät vähäisiksi lukuun ottamatta uusia panostuksia osaamiseen.

Suomen Yrittäjien mielestä yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuajan lyhennys ja panostus koulutukseen ja tutkimukseen ovat hyviä päätöksiä, mutta järjestö pettyi siihen, että hallitus jätti puoliväliriihessä käyttämättä mahdollisuuden työmarkkinareformeihin. Myöskään Keskuskauppakamarin mukaan päätökset eivät riitä nostamaan Suomea tavoiteltuun kahden prosentin talouskasvuun.

Kokoomus voitti ministerinsalkuissa

Etukäteen mielenkiinnolla odotettiin päätöksiä uusista ministerinsalkuista. Tarve muutoksiin nousi perussuomalaisten piiristä, työ- ja oikeusministeri Jari Lindström koki kaksoissalkkunsa liian raskaaksi ja oli uupumuksen johdosta jonkin aikaa sairauslomallakin.

Samoin kesäkuussa pidettävät puolueen puheenjohtajavaalit vaativat ennakointia. Nykyinen puheenjohtaja Timo Soini toivoi saavansa säilyttää ulkoministerin salkun hallituskaudenloppuun, toisaalta suurin puheenjohtajakisan ennakkosuosikki Sampo Terho kertoi vaativansa ”keskeistä salkkua” jos valittaisiin.

Yksinkertaisinta oli jakaa niin sanotut kaksoissalkut, mutta kun Lindströmin ministerinsalkku jaettiin, oikeusministerin pesti siirtyikin kokoomukselle. Perussuomalaiset saivat Sanni Grahn-Laasoselta kulttuuri- ja urheiluministerin pestin, kun opetusministeriö jäi kokoomukselle.

Oikeusministerin salkku olisi ollut keskeinen salkku, kulttuuriministerin ei, vaikka sinne siirtyisikin Soinilta Eurooppa-asiat. On vaikea kuvitella Sampo Terhon tyytyvän siihen, joten perussuomalaisissa varaudutaan Jussi Halla-ahon voittoon puheenjohtajakisassa, tai ministerinpaikkoja joudutaan vaihtamaan laajemminkin.

Keskusta saa uuden ministerinpaikan jakamalla maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen salkun, mutta tähän kerrottiin palattavan myöhemmin. STT:n tietojen mukaan ministerinimitykset on tarkoitus saada presidentin esittelyyn jo ensi viikolla.

Määrärahapoimintoja

Käynnistetään Raide-Jokerin rakentamiseen liittyvä Kehä I:n Laajalahden kohta. Hankkeen kustannusarvio on arviolta 30 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on enintään 20 miljoonaa euroa.

Hallitus panostaa datanhallinnan ja suurteholaskennan kehittämiseen yhteensä 33 miljoonaa euroa.

Poliisille kohdennetaan 34,5 miljoonaa euroa lisää muun muassa ydintoimintojen turvaamiseen vuonna 2018.

Supon määrärahoja korotetaan 3,5 miljoonalla eurolla.

Rajavartiolaitoksen määrärahoja lisätään noin 8 miljoonalla eurolla muun muassa ulkorajoilla tehtävien tarkastusten tehostamiseen vuonna 2018.

Hallitus kohdistaa 50 miljoonaa euroa puolustukseen.

Hallitus varaa peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen 15 miljoonaa euroa lisää rahoitusta.

Varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittämiseen varataan 5 miljoonaa euroa.

Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukeen kohdistetaan 15 miljoonaa euroa.

Perheellisten opiskelijoiden toimeentulon turvaamiseen tehdään 75 euron huoltajakorotus. Muutoksen arvioidaan lisäävän valtion menoja vuositasolla noin 10 miljoonaa euroa.

Eläkkeensaajien hoitotuen perusosaa korotetaan 10 miljoonalla eurolla.

Hallitus vahvistaa metsäluonnon monimuotoisuuden suojelua lisäämällä 5 miljoonan euron vuosittaisen panostuksen METSO-ohjelman toimeenpanoon.

Viestintävirastolle osoitetaan lisämäärärahaa tietoturvallisuuden toimintavarmuuden ja yksityisyydensuojan varmentamiseksi ja kehittämiseksi 2 miljoonaa euroa vuosittain.

EU-puheenjohtajakauden kokonaismenoihin on varauduttu kehyksessä yhteensä 70 miljoonalla eurolla vuosina 2018–2020.

Kommentoi Facebookissa