Päivän sitaatti: ”Kuinka epäasianmukaista onkaan kutsua tätä planeettaa Maaksi, kun se selvästi on Meri.”

Jos maapallon korkeussuhteiden vaihtelu poistettaisiin, merten vesimäärä riittäisi peittämään koko maan pinnan 2,5 kilometriä paksulla vesipatjalla.

Jos maapallon korkeussuhteiden vaihtelu poistettaisiin, merten vesimäärä riittäisi peittämään koko maan pinnan 2,5 kilometriä paksulla vesipatjalla. (Kuva Fotolia)

Sitaatin sanoja osoitti myös, kuinka kolme sopivaan kohtaan kiertoradalle sijoitettua satelliittia riittäisi maailmanlaajuiseen viestintään.

SITAATTI Brittiläissyntyinen kirjailija, keksijä ja tieteen yleistajuistaja Sir Arthur Charles Clarke (1917–2008) on sitaatin isä. Hän on myös 1900-luvun tieteiskirjallisuuden tunnetuimpia nimiä.

Arthur Clarke valmistui vuonna 1948 King’s College Londonista suorittaen loppututkinnon matematiikasta ja fysiikasta. Kirjailijana Clarke julkaisi 1950-luvulta lähtien useita kymmeniä tieteiskirjoja ja tuli tunnetuksi vakavan, luonnontieteisiin nojaavan sci-fin edustajana.

Hänellä on myös joitain lennokkaampia teoksia kuten Kadonnut menneisyys, ja myös kuuluisa 2001 Avaruusseikkailu sisältää varsin fantasianomaisia piirteitä. 2001 Avaruusseikkailun hän kirjoitti laatiessaan käsikirjoitusta samannimiseen elokuvaan, jonka ohjasi Stanley Kubrick. Clarke on voittanut Hugo-, Nebula-, Locus– ja BSFA-palkinnot teoksella Uhka avaruudesta.

Sitaatin peruste selviääkin erityisesti avaruudesta katsottuna. Valtameret ja meret peittävät kaksi kolmasosaa maapallon pinta-alasta. Jos maapallon korkeussuhteiden vaihtelu poistettaisiin, merten vesimäärä riittäisi peittämään koko maan pinnan 2,5 kilometriä paksulla vesipatjalla.

Arthur Clarkea pidetään yhtenä ”kolmesta suuresta” Isaac Asimovin ja Robert Heinleinin rinnalla. Clarke oli myös ensimmäisiä, jotka esittivät tietoliikennesatelliittien perusajatuksen. Tämän hän teki toisen maailmansodan jälkeen, työskenneltyään sodan ajan Britannian tutkavalvonnassa.

Clarke esitti, että kolme sopivaan kohtaan kiertoradalle sijoitettua satelliittia riittäisi maailmanlaajuiseen viestintään. Kolmella satelliitilla, joiden kiertoaika olisi sama kuin maapallon eli 24 tuntia, saataisiin katettua suuri osa Maan pinnasta pysyvällä yhteydellä.

Vaikka Clarke ei ollut ensimmäinen geostationaarisen radan esittäjä, hän oli ensimmäinen joka osoitti sen käytännöllisen merkityksen. Vasta vuonna 1963 satelliittitekniikka oli kehittynyt niin pitkälle että riittävän tehokas satelliitti kyettiin laukaisemaan vaadittavalle 35 786 kilometrin korkeudelle merenpinnasta.

Clarke tunnettiin myös internet-pohjaisen SETI@home-sovelluksen vankkana tukijana ja vaikuttajana. SETI@home-yhteisö etsii Maan ulkopuolista elämää kuuntelemalla avaruuden kohinaa radioteleskoopein.

Arthur Clarke asui elämänsä viimeiset 50 vuotta Sri Lankassa. Hän onnistui välttämään vuoden 2004 suuren tsunamin. Clarke kuoli sairaalassa Sri Lankassa 19. maaliskuuta 2008.

  • Lähteenä käytetty Wikipedian ja Ekofokuksen tietoja

Kommentoi Facebookissa