TURVAPAIKANHAKIJAT Helsinki-Vantaan lentoasemalta lähti viime yönä tiettävästi niin sanottu pakkopalautuslento Kabuliin, Afganistaniin. Poliisi tiedotti, että vain osa Terminaali 2:n lähtevien matkustajien alueen edustan ajoradoista oli liikenteen käytössä meneillään olleen mielenosoituksen vuoksi.
Puolenyön aikoihin alkanut mielenosoitus keräsi enimmillään noin 200 protestoijaa, joilla oli mukanaan kylttejä ja rumpuja. Poliisi otti kiinni kaksi mielenosoittajaa, jotka eivät suostuneet poistumaan lentokentän sisätiloista poliisin kehotuksista huolimatta.
– Helsinki-Vantaa on kansainvälinen erityiskohde, jossa ei voida sallia matkustajien/lentoliikenteen turvallisuutta vaarantavaa toimintaa. Tästä syystä Hki-Vantaan lentoaseman sisätiloissa ei sallita mielenosoitusta yleisen järjestyksen ja turvallisuuden varmistamiseksi, poliisi kommentoi sosiaalisessa mediassa.
Aamuyöllä puoli kolmelta mielenosoittajat poistuivat ja poliisi kuittasi illan lyhyesti.
– Mielenosoitus Helsinki-Vantaalla on päättynyt rauhallisesti.
Aikaisemmin päivällä toimenpiteitä aiheutti lentoaseman rakennuksen katolla kiivennyt mies. Poliisin neuvottelija yritti saada mieheen puheyhteyden ja kun miestä yritettiin saada alas nosturin avulla, hän hyppäsi alas. Vuonna 1989 syntynyt paikkakuntalainen mies loukkaantui ja hänet kuljetettiin sairaalaan hoidettavaksi. Tapahtuneella ei ole kerrottu olleen yhteyttä pakkopalautuksiin.
Maanantaina poliisi oli eristänyt myös Heinolan Valolinnan vastaanottokeskuksen ja Hämeen poliisi vahvisti, että meneillään oli useamman turvapaikanhakijan maastapoistamisoperaatio. Illalla poliisi poisti lisäksi rauhanomaisesti viitisentoista mielenosoittajaa Pasilan poliisitalon edustalta, koska nämä häiritsivät liikkumista poliisitalon autohallien edustalla.
Tällä viikolla pakolaisasiat ovat olleet kansainvälisen uutisoinnin aiheena. Lähes 85 000 pakolaista on YK:n mukaan saapunut vuoden alusta lukien meriteitse Italiaan, Välimeren ylityksissä on hukkunut yli 2 000 ihmistä. Maahanmuuttajat tulevat sota-alueiden lisäksi Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta, jossa ongelma on liikakansoitus, joka puolestaan johtaa elinmahdollisuuksien vähenemiseen.
Italian, Saksan ja Ranskan sisäministerit sekä EU:n pakolaisasioiden komissaari Dimitiris Avramopoulos keskustelivat Pariisissa asiasta, ja Italia vaati pikaisia toimenpiteitä. Maa on uhannut sulkea satamansa pakolaisia pelastavilta kansainvälisten järjestöjen aluksilta.
– Välimerellä siirtolaisia pelastavat alukset purjehtivat Euroopan eri maiden lippujen alla. Merihätään joutuneita siirtolaisia tuodaan kuitenkin vain Italian satamiin. Jokin ei toimi, kommentoi Italian sisäministeri Marco Minniti.
Itävallan puolustusministeri Hans Peter Doskozil sanoi Krone-verkkolehdessä maan aikovan asettaa Italian vastaiselle rajalle rajatarkastukseen myös sotilaita, jos Eurooppaan yrittävien ihmisten määrä Välimeren alueella ei vähene. Tilanteen kärjistyneisyydestä kertoo se, että Doskozil on keskustavasemmistolainen.
Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä ei ole kasvanut, mutta kielteisistä turvapaikkapäätöksistä tehtyjen valitusten käsittely hallinto-oikeuksissa on kestänyt arvioitua pidempään.
Lisäksi oleskeluluvan saaneet hakijat eivät ole päässeet siirtymään kuntiin tavoiteajassa. Siksi joidenkin vastaanottokeskusten paikkavähennyksiä siirretään myöhemmäksi ja kahden vastaanottokeskuksen lakkautusta viivästetään.
Tämän viikon lopulla EU:n sisäministerit kokoontuvat vielä Tallinnaan keskustelemaan pakolaistilanteen hoidosta. Suomen sisäministeri Paula Risikko vaatii unionille yhtenäistä linjaa.
– Erilaisia kantoja on esimerkiksi siitä, miten kustannukset jaetaan ja miten eri maita pitäisi tukea. Yhtenä teemana on se, miten Euroopan alueella voitaisiin luoda yhtenäiset käytännöt ja lait. Suomen on oltava aktiivisesti mukana keskusteluissa. Muuten meitä viedään kuin kuoriämpäriä, Risikko kommentoi Lännen Medialle.
Euroopan unionin turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston AMIF:n kansallista toimeenpano-ohjelmaa vuosille 2014–2020 on päätetty jo muuttaa.
Ohjelmaan sisällytetään Euroopan komission kotoutumiseen ja paluuseen osoittamana lisärahoituksena yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa ja uudelleensijoittamisen määrärahana noin 13,8 miljoonaa euroa, eli yhteensä noin 16,3 miljoonaa euroa.
Tallinnassa ei tehdä päätöksiä, koska kyseessä on epävirallinen kokous. Virallinen kokous asiasta järjestetään syksyllä.
Kommentoi Facebookissa