LUONTO Enemmistö suomalaisista olisi valmis purkamaan energiantuotannoltaan merkityksettömät vesivoimapadot joistamme, kertoo ympäristöjärjestö WWF:n kysely. Kanta uusien patojen rakentamiseen on myös selvä: laajan enemmistön mielestä uusia patoja ei tarvita.
WWF kysyi nyt ensimmäistä kertaa, tulisiko energiantuotannoltaan merkityksettömiä vesivoimapatoja purkaa joistamme vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Lähes 62 prosenttia suomalaisista purkaisi tällaiset padot. Ainoastaan vajaa 15 prosenttia vastanneista ei padonpurkuun ryhtyisi, ja noin 23 prosenttia vastanneista ei osannut kertoa kantaansa.
Yli 70 prosenttia vastasi myöntävästi kysymykseen siitä, tulisiko vapaana virtaavat jokivedet säästää jatkossakin patoamiselta. Alle yhdeksän prosenttia puolestaan katsoi, ettei jokivesien suojelu vesivoimalta ole tarpeellista.
Vesivoima on uusiutuvista energiantuotantomuodoista ympäristölle kaikkein tuhoisin. Patoamisen vuoksi esimerkiksi lohet, taimenet ja vaellussiiat eivät pääse nousemaan joissa ja puroissa sijaitseville lisääntymisalueilleen.
WWF:n meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen pitää kyselyn tuloksia mielenkiintoisina, sillä ne ovat ristiriidassa energia-alan toimijoiden vesivoimakyselyiden kanssa.
– Esimerkiksi Energiateollisuus julisti tuoreimmassa kyselyssään energia-asenteista, että 60 prosenttia suomalaisista lisäisi vesivoimaa. Meidän kyselymme osoittaa päinvastaista: kun energiantuotanto ja vapaana virtaavat vedet laitetaan vastakkain, niistä jälkimmäinen on ihmisten mielestä tärkeämpää, Vilhunen sanoo.
Jokivesien patoaminen on ympäristöhuoli, joka on poikinut vastailmiön: patoja puretaan ja kunnostetaan kalaystävällisiksi nyt ennätysvauhtia kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa purettiin viime vuoden aikana ennätykselliset 86 patoa 21 eri osavaltiossa.
– Yhdysvallat oli aikoinaan maailman johtavin patojen rakentaja ja jokien vahingoittaja. Nykyisin olemme johdossa vaarallisten ja käytöstä poistettujen patojen purkamisessa ja jokien ennallistamisessa, kertoo American Rivers -järjestön toimitusjohtaja Bob Irvin, joka oli pääpuhujana Virtavesien tulevaisuus 2 -seminaarissa Helsingissä.
Suomessa kalojen vaellusesteitä on poistettu tai ohitettu myös pienemmillä toimilla, kuten vedenpinnan nostamisella esteen alapuolella ja luonnonmukaisten kalaväylien avulla. WWF on ollut mukana poistamassa turhia esteitä kalojen tieltä, ja tämä työ myös jatkuu.
– Kalojen vaelluseste voi pienimmillään olla väärin asennettu tie- tai siltarumpu. Sellaisen korjaaminen ei vie paljoa aikaa, mutta parhaimmillaan se vapauttaa kaloille kilometrikaupalla uutta vesistöä, WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska sanoo.
WWF esitti vaelluskala- ja vesivoimakysymykset vuodenvaihteessa. Kantar TNS:n tekemään kyselyyn vastasi reilut 1000 ihmistä.
Kommentoi Facebookissa