OLYMPIALAISET Pekingin olympiakisoissa suomalaiset ovat mukana yhdeksässä eri lajissa. Ensi kertaa talviolympiakisoissa Suomella ei ole edustusta pikaluistelussa eikä miesten joukkuemäessä.
Pikaluistelu oli aikoinaan olympialaisissa Suomen merkittävä menestyslaji. Clas Thunberg voitti Chamonixin 1924 ja St. Moritzin 1928 talviolympialaisissa yhteensä viisi kultamitalia. Kaija Mustonen voitti Grenoblessa 1968 kultaa 1500 metrillä.
Mustonen on viimeisin pikaluistelun suomalainen olympiamitalisti. Mutta lajin uusi nousu nähtiin Suomessa 2000-luvulla ja Mika Poutala olikin erittäin lähellä mitalia Vancouverissa 2010 sekä Pyeongchangissa 2018.
Pyeongchangissa Suomella oli tulessa kolme pikaluistelijaa. Nämä suomalaispikaluistelijat Elina Risku, Pekka Koskela sekä olympialaisissa neljänneksi sijoittunut Mika Poutala lopettivat uransa olympialaisten jälkeen.
Nyt Suomella ei ole olympiatason pikaluistelijoita. Syynä tähän on, ettei Suomeen ole vieläkään saatu rakennettua kansainvälisen tason pikaluisteluhallia, jossa voisi harjoitella kunnolla. Poutala harjoitteli huippuvuosinaan Kanadan maajoukkueen kanssa Calgaryssa. Helsingin Myllypuroon on tulossa pikaluisteluun soveltuva halli, mutta aikansa kestää ennen kuin suomalaiset voisivat palata maailman kärkipäähän.
Pikaluistelun ohella Suomessa on romahtanut mäkihyppy. Pekingin olympialaisissa Suomella on tositoimissa vain kaksi miesmäkihyppääjää ja kaksi naismäkihyppääjää.
Sekajoukkuemäkeen Suomi osallistuu, mutta miesten joukkuemäkeen ei. Ensi kertaa mäkihypyn olympiahistoriassa Suomella ei ole mukana joukkuetta miesten joukkuekisassa.
Joukkuemäki tuli olympialaisten ohjelmaan Calgaryssa 1988. Silloin Suomelle toivat joukkuekisasta kultaa Jari Puikkonen, Ari-Pekka Nikkola sekä edesmenneet Matti Nykänen ja Tuomo Ylipulli.
Toisen ja toistaiseksi viimeisimmän joukkuemäen olympiakultansa Suomi saavutti Albertvillessa 1992. Tuolloin kultaa voittivat Toni Nieminen, Ari-Pekka Nikkola, Risto Laakkonen ja Mika Laitinen.
Salt Lake Cityssa 2002 ja Torinossa 2006 Suomi oli joukkuemäessä hopealla. Salt Lakessa Suomi hävisi kullan Saksalle vain 0,1 pisteen marginaalilla.
2010-luvulla suomalainen mäkihyppy koki rajun mahalaskun. Sen tulokset näkyvät Pekingin olympialaisissa karulla tavalla.
Curlingista tuli Torinon olympialaisissa 2006 hetkeksi suomalaisten lempilaji, kun Markku Uusipaavalniemen kipparoima miesten joukkue voitti hopeaa. Sen jälkeen Suomella oli olympiacurlingista taukoa 12 vuotta, kunnes 2018 Oona Kauste ja Tomi Rantamäki saavuttivat paikan Pyeongchangin kisojen paricurlingiin. Mitalista Kauste ja Rantamäki jäivät kauas, mutta jo olympiapaikka oli heiltä hieno saavutus.
Pekingin kisojen curlingturnauksiin suomalaiset eivät selviytyneet. Miesten joukkue ei ollut kisapaikasta kovin kaukana, joten suomalaisen curlingin tilanne näyttää paremmalta kuin suomalaisen pikaluistelun.
Pyeonchangissa suomalaisilla ei ole edustajia pikaluistelun ja curlingin lisäksi kaukalopikaluisteluissa eikä kelkkailulajeissa. Näille lajeille ei ole Suomessa kunnollisia suorituspaikkoja.
Vuosien varrella suomalaisia tai suomalaistaustaisia kelkkailijoita on päässyt julkisuuteen olympiaprojekteillaan. Tulosta ei näistä projekteista ole tullut, eikä kelkkailuratoja ole Suomeen rakennettu.
Pekingissä suomalaiset loistavat poissaolollaan myös freestylen skicrossissa ja freestylehypyissä. Jälkimmäistä lajia ei Suomessa juuri harrasteta.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Tässä on Suomen olympiajoukkue Pekingissä – kisoihin kelpasivat nämä 95 suomalaisurheilijaa
Kommentoi Facebookissa