Pelokkaat tanskandoggit tutkittiin omistajien toivomuksesta – ”Suurikokoisilla koirilla pelokkuus vaikeuttaa käsittelyä ja hallintaa”

LEMMIKIT Helsingin yliopiston tutkimusryhmä on tunnistanut uuden arkuuteen liittyvän geenialueen ja ahdistuneisuuteen liittyviä ehdokasgeenejä koirista. Tulokset vahvistavat oletusta, että pelokkuus ja ahdistuneisuus ovat koirilla perinnöllisiä ja ihmisen ja koiran ahdistuneisuuden taustalla voi olla yhteisiä tekijöitä.

Tunnistetulla geenialueella on useita aivojen kehitykseen ja toimintaan, sekä ahdistuneisuuteen liittyviä ehdokasgeenejä, joiden tarkempi analysointi voi paljastaa uusia pelkoon liittyviä hermostollisia mekanismeja.

Tutkimusta varten kerättiin aineistoa yli 120 tanskandoggista. Tanskandoggi kuuluu maailman suurimpien koirarotujen joukkoon. Tutkimushanke käynnistettiin, kun useat tanskandoggien omistajat lähestyivät tutkimusryhmää ja kertoivat koirilla esiintyvästä erityisesti vieraisiin ihmisiin kohdistuvasta häiritsevästä pelokkuudesta.

– Pelko sinänsä on luontainen, elintärkeä reaktio, mutta liiallisena se hallitsee elämää ja muuttuu käytöshäiriöksi. Etenkin suurikokoisilla koirilla vahvasti ilmenevä pelokkuus on usein erityisen ongelmallista, sillä se vaikeuttaa koiran käsittelyä ja hallintaa, kertoo tohtori Riika Sarviaho Helsingin yliopistosta.

Koirilla ahdistuneisuuteen ja pelokkuuteen liittyviin käytöshäiriöihin luetaan esimerkiksi yleistynyt ahdistuneisuushäiriö sekä erilaiset fobiat. Pelko voi näkyä vaikkapa koiran pyrkimyksenä paeta pelottavaksi koettua tilannetta, mutta pahimmillaan se voi ilmetä aggressiivisuutena, joka saattaa johtaa toisiin koiriin tai ihmisiin kohdistuviin hyökkäyksiin.

– Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, että koirien ahdistuneisuus ja pelokkuus vastaisivat ihmisten ahdistuneisuushäiriötä. Koirien pelokkuuden tutkiminen voikin tuoda lisää tietoa myös ihmisten ahdistuneisuushäiriöistä ja auttaa ymmärtämään myös niiden geneettistä taustaa, toteaa professori Hannes Lohi tutkimuksen laajemmasta tavoitteesta.

Koirien omistajat osallistuivat kansalaistieteen avulla tehtävään tutkimukseen täyttämällä koiristaan käyttäytymiskyselyn. Geenitutkimus paljasti pelokkuuteen liittyvän geenialueen kromosomista 11. Koirien pelokkuuteen nyt liitettyä aluetta vastaava geenialue on ihmisillä liitetty harvinaiseen syndroomaan, johon kuuluu sekä neurologisia oireita, että esimerkiksi kiihtynyt kasvu lapsuudessa.

– Tutkimus on vielä hyvin varhaisessa vaiheessa ja tuloksia pitää tulkita varovasti, mutta erityisen suurikokoista rotua tutkittaessa on mielenkiintoista, että pelokkuuteen nyt liitetyllä geenialueella näyttää olevan sekä neurologinen että kasvuun liittyvä rooli, jatkaa Riika Sarviaho.

Koirien käyttäytymistutkimuksessa geenilöydöt ovat toistaiseksi melko harvinaisia, eikä nyt löydettyä geenialuetta ole ennemmin liitetty pelokkuuteen. Lohen tutkimusryhmä on aiemmin kuvannut geenialueet myös koirien pelokkuuteen sekä ääniarkuuteen. Geenitutkimusten tulokset vahvistavat oletusta, että pelokkuus ja ahdistuneisuus ovat perinnöllisiä. Jotta tarkemmat riskitekijät voidaan tunnistaa, ja löydösten merkitys vahvistaa, tutkimus tulisi vielä toistaa suuremmassa aineistossa.

Professori Hannes Lohen tutkimusryhmän tutkimus on julkaistu Translational Psychiatry -lehdessä. Tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa.

Lue myös: Kaupunkikoirat ovat pelokkaampia kuin maalaisserkkunsa – rotujen välillä suuria eroja