PERINTÖRIIDAT Suomessa käydään joka vuosi yli tuhat riitaa perinnöistä. Vuonna 2021 riitojen määrä kääntyi selvään nousuun, riitoja laitettiin vireille yli neljännes enemmän kuin vuotta aiemmin.
Kiistojen kääntyminen kasvuun katkaisi vuodesta 2017 jatkuneen laskun lukumäärissä. Private Banking -palveluita tarjoava S-Pankki Private selvitti, miten Suomessa riideltiin perinnöistä vuosina 2013–2021. Selvitys kattaa kaikki vireille tulleet perintöasioihin liittyvät riidat Suomen käräjäoikeuksissa.
Suomen käräjäoikeuksissa laitettiin vireille yhteensä 1 459 perintöasioihin liittyvää riitaa vuonna 2021. Määrä on 28 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin, jolloin laitettiin vireille 1 142 riitaa.
– Toivon, ettei kukaan joutuisi tällaisten repivien riitojen keskelle. Pahimmillaan riitely voi kääntää sisarukset toisiaan vastaan ja hajottaa perheen useamman sukupolven ajaksi, sanoo johtaja Veera Kosonen S-Pankista.
Vaikka riitojen määrä ponnahti ripeään kasvuun, viime vuoden kiistakertymä ei ole täysin poikkeuksellinen. Tarkastelujaksolla käräjäoikeuksissa käytiin vuosittain keskimäärin runsaat 1 500 perintöriitaa. Karkeasti arvioituna muutama prosentti kaikista kuolemantapauksista päätyy vuosittain riitelyyn tuomioistuimissa.
Suurin osa käräjäoikeuksissa vireille tulevista riidoista liittyy tapauksiin, joissa eripura on alkanut jo ennen varsinaista perinnönjakoa siten, että tuomioistuimen on määrättävä kuolinpesän selvittäjäksi ja jakajaksi ulkopuolinen henkilö. Tällaisten riitojen määrä nousi viime vuonna 30 prosenttia vuotta aiemmasta.
Johtaja Veera Kososen suosittelee olemaan liikkeellä hyvissä ajoin varallisuus- ja perintösuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä. Harva haluaa jättää jälkipolville riitaisaa perintöä ja siksi aiheesta kannattaisi keskustella avoimemmin.
– Pysähdy hetkeksi ja tarkastele rauhassa omaa tilannettasi. Aihe on usein arkaluonteinen ja voi herättää monenlaisia kysymyksiä. Siksi aiheen käsittelyä monesti mieluummin lykkääkin sen sijaan, että ottaisi sen puheeksi. Jos oma tilanne yhtään pohdituttaa, kannattaa kääntyä perheenjäsenistä riippumattoman ja neutraalin ammattilaisten puoleen, joka voi tarkastella tilannetta ulkopuolisen silmin ja pystyy auttamaan monimutkaisemmissakin kokonaisuuksissa.
Uusimpien tilastojen mukaan joka neljännellä suomalaisella kotitaloudella on nettovarallisuutta noin 260 000 euroa, ja kaikkein varakkaimpia ovat 65–74-vuotiaat.
Lue myös: Kesälomalta lisätuloja Airbnb-vuokrauksella? – Lakimies listaa asiat, jotka on syytä ottaa huomioon
Kommentoi Facebookissa