KOLUMNI Perussuomalaiset ovat tehneet lakialoitteen eduskuntaan perintöveron kohtuullistamiseksi. Lisäksi eduskuntaan on tuotu viime elokuussa kansalaisaloite, jossa vaaditaan perintö- ja lahjaverosta lakkauttamista.
Aloitteen perusteluissa esitetään, että ”perintövero on turhan kova, kohdistuu jo ennestään verotettuun tuloon”. Perustelu pettää, koska lähes kaikki taloudessa pyörivä raha on moneen kertaa verotettua. Esimerkiksi palkansaajien kulutukseen käyttämää rahaa verotetaan, vaikka siitäkin on verot maksettu.
Kansalaisaloitteen perusteluissa esitetään lisäksi, että kyseisen veron poistaminen ”luo uusia mahdollisuuksia luomalla ja säilyttämällä työpaikkoja ja edistämällä kasvua”. Nämäkin perustelut ontuvat kunnolla, kukaan ei ole pystynyt tähän mennessä todistamaan perintöveron poistamisen lisäävän työpaikkoja. Päinvastoin.
Esimerkiksi valtiovarainministeriön Martti Hetemäen verotyöryhmä kannatti varauksetta perintöveron säilyttämistä, samalle kannalle asettui pääministeri Sipilän serkku veroprofessori Heikki Niskakangas. Tämä ei olekaan ihme, koska perintöverosta luopuminen aiheuttaisi valtiotalouteen 750 miljoonan euron suuruisen aukon.
Varoituksista huolimatta Sipilän hallitus on helpottanut sukupolvenvaihdoksia keventämällä perintö- ja lahjaverotusta. Eduskunnassa veron kevennyksiä ja perintöveron poistoa ovat kannattaneet kokoomus, perussuomalaiset ja RKP ja veroa kannattavat SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät.
Jo nykyisellään ainakin varakkaat pystyvät kiertämään perintöveroa laillisesti, tavalliselle ”mummon mökin” perijällä ei tietenkään näitä mahdollisuuksia ole. Yksi perintöveron kummajainen on sukupolvenvaihdoshuojennus, jonka piiriin kuuluvat pääministeripuoluetta sydäntä lähellä olevat maatilojen perijät. Huojennus perustuu kahteen tekijään: Perinnöstä noin 60 prosenttia on vapautettu verosta ja yleensä perinnön arvo määritellään käypää hintaa alhaisemmaksi.
Alun perin Sipilän hallitus yritti uittaa lakiin sukupolvenvaihdoshuojennuksesta lisäyksen, jossa alaikäiset lapset kuuluisivat huojennuksen piiriin. Valtiovarainministeriö selvitti lakivalmistelun yhteydessä uuden pykälän vaikutuksia ja tulokset olivat paljon paljastavia:
”Huojennuksen tuoma etu on varsin mittava. Maatilavarallisuuden luovutuksissa efektiivinen (tosiasiallinen) saajakohtainen veroprosentti on keskimäärin 1,6 prosenttia ja muun yritysvarallisuuden luovutuksissa keskimäärin 3,5 prosenttia.”
Eli maatilojen sukupolvenvaihdoksissa ei makseta veroa juuri lainkaan, hyvin on Sipilä hoitanut omiensa veroasioita. Muut perinnön saajat eivät voi edes uneksia näin alhaisista perintöveroprosenteista.
Perustuslakiasiantuntijat torppasivat hankkeen verohuojennusten laajentamisesta ja hallitus joutui perumaan alaikäisten lasten perinnön verohuojennuksen. Perusteena oli perustuslain yhdenvertaisuusperiaate.
Se tiedetään, että pääministeri on vakuutuskuorimiehiä. Tällä niin sanotulla kapitaalisopimuksella voidaan välttää osinko- ja tuloverot kokonaan, niin kuin KHO:n viimevuotinen päätös paljastaa. Oikeus katsoi, että rahaston arvonnousuihin kohdistuu ainoastaan perintövero. Jos nyt perintöverosta luovuttaisiin, vakuutuskuoren arvonnousu olisi voinut jäädä verottamatta kokonaan.
KHO:n päätös on lottovoitto varakkaille ja näin myös Juha Sipilälle, koska perintövero on tuloveroa kevyempi ja alempi kuin pääomatulovero. Perintövero on rintaperillisillä perinnön koon mukaan noin 7–19 prosenttia.
Sukupolvenvaihdoshuojennuksen ja vakuutuskuoren veronkiertokikkailu voitaisiin korjata, jos poliittista tahtoa riittäisi. Sitä odotellessa maassa on perintöverojen maksumiehissä kahden kerroksen väkeä: veronkiertäjiä ja verokarhun ystäviä.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Kommentoi Facebookissa