OPISKELU Opetushallitus kertoo, että arviolta lähes 62 000 oppilasta suorittaa perusopetuksen oppimäärän keväällä 2023. Tämä on muutama sata oppilasta enemmän kuin viime keväänä. Yhdeksäsluokkalaisten ikäluokka on hieman viime vuonna yhdeksättä luokkaa käyneiden ikäluokkaa suurempi.
Noin kahdeksan prosenttia peruskoulun päättävistä on vieraskielisiä. Vieraskielisten oppilaiden osuus on viime vuodesta hieman kasvanut. Lisäksi vuosittain noin 1 200 oppijaa suorittaa perusopetuksen oppimäärän aikuisten perusopetuksessa esimerkiksi aikuislukiossa tai kansanopistossa. Heidän määränsä on pysynyt viime vuosina vakaana.
Keväällä 2023 valmistuu noin 25 100 ylioppilasta, mikä on noin 400 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Kuluvan kevään valmistuneiden määrä kasvaa tästä vielä, kun ylioppilastutkinnon kokeiden arvostelujen tarkistus valmistuu ja lukion oppimäärän suorittaneiden määrä tarkentuu. Uusista ylioppilaista miehiä on 42 prosenttia ja naisia 58 prosenttia. Tilanne sukupuolten kesken on ollut vastaavanlainen jo pitkään.
Lukiokoulutuksen läpäisyaika on pidentynyt hieman. Uusimpien tietojen mukaan vuonna 2021 lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon suoritti 3,5 vuoden sisällä 78 prosenttia koulutuksen aloittaneista. Vuonna 2019 vastaavassa ajassa lukiokoulutuksen suorittaneiden osuus oli 80 prosenttia.
– Opiskeluaikoja on todennäköisesti pidentänyt koronapandemia ja sen vaikutukset opiskelijoiden oppimiseen ja hyvinvointiin. Myös ylioppilastutkintoon ja korkeakoulujen opiskelijavalintaan tehdyt uudistukset ovat saattaneet vaikuttaa opintojen pitkittymiseen, kertoo Opetushallituksen erityisasiantuntija Pirjo Karhu.
Kevätlukukauden 2023 aikana ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien tarkka määrä on saatavilla vasta heinäkuun alussa. Vuoden 2022 kevätlukukautena ammatillisesta koulutuksesta valmistui noin 44 200 opiskelijaa. Kuukausitilastojen perusteella voidaan arvioida, että kevätlukukautena 2023 valmistuvien määrä pysyisi lähes samoissa lukemissa kuin edellisvuonna.
Ammatillisessa koulutuksessa ammatti- ja erikoisammattitutkintojen opintojen keskimääräiset suoritusajat ovat lyhentyneet viime vuosina. Sen sijaan perustutkinnoissa tilastoissa tapahtui suurempi notkahdus vuonna 2018: 32 prosenttia tuona vuonna aloittaneista valmistui 2,5 vuoden sisällä. Edellisenä vuonna 2017 aloittaneista 39 prosenttia valmistui samassa ajassa.
– Koronavuosi 2020 vaikutti siis osaltaan heikentävästi perustutkintojen läpäisyyn ja pidensi valmistumisaikoja, kertoo Opetushallituksen erityisasiantuntija Siru Korkala.
Ammattiin opiskelevia valmistuu läpi vuoden. Merkittävä osa heistä valmistuu touko-kesäkuussa – vuonna 2022 yhteensä 25 900. Syksyisin elo-joulukuussa ammatilliset opintonsa päättää runsaat 20 000 opiskelijaa – vuonna 2022 yhteensä 23 100 eli lähes saman verran kuin suosituimpana valmistumisaikana touko-kesäkuussa. Yhä useampi myös suorittaa tutkinnon osia koko tutkinnon sijaan.
Luvut pohjautuvat Vipunen-tilastopalvelun tilastoihin ja Ylioppilastutkintolautakunnan tuottamiin tilastoihin.
Kommentoi Facebookissa