LUONTO Petoeläinten aiheuttamiksi todettuja tappioita esiintyi merkittävästi yhdeksässätoista ja hyvin merkittävästi kahdeksassa paliskunnassa. Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto tutkivat vuosina 2013–2016 petoeläinten aiheuttamien tappioiden vaikutuksia poronhoidon tuottavuuteen, tuloihin ja taloudelliseen kestävyyteen.
Ahma ja maakotka aiheuttivat eniten tappioita pohjoisissa paliskunnissa, muulla poronhoitoalueella kaikki suurpedot vaihtelevasti. Kolmessa paliskunnassa petojen tappamista poroista kahtena talvena kerättyjen yli sadan luuydin- ja hammasnäytteiden perusteella tapettujen porojen kunto oli 93,4 prosentin kohdalla hyvä tai kohtalainen 6,6 prosentilla, eikä näissä näytteissä tavattu huonokuntoisia tai nälkiintyneitä poroja.
Myös eri ikä- ja sukupuoliluokkia oli näytteissä lähes samassa suhteessa kuin eloporokarjassa, joista 67 prosenttia oli siitosvaatimia.
Sekä vasatuotto että teuras- ja eloporomäärät putosivat merkitsevästi suurpetojen tappamien porojen määrän kasvaessa. Myös maakotkareviireiden määrä paliskunnassa vaikutti vasatuottoon. Toisaalta myös vuosittaiset lumiolosuhteet vaikuttivat merkittävästi vasatuottoon ja teurasmääriin.
– Huomattava osa eläintappioista jää toteamatta, koska esimerkiksi kesäaikana tapahtuneita vahinkoja on erittäin vaikea todeta. Näiden suorien menetysten lisäksi parhaassa iässä olevien siitoseläinten menettäminen aiheuttaa myös välillisiä tappioita erityisesti vasatuoton laskuna, kertoo erikoistutkija Jouko Kumpula Luonnonvarakeskuksesta.
Petojen tappamien porojen etsinnästä aiheutui 2–8 työpäivää tapettua poroa kohti. Petoeläinten aiheuttama porokannan tuottavuuden merkittävä putoaminen yhdessä ylimääräisten kustannusten kanssa voi pienentää poronhoidon nettotuloja 21–82 euroa eloporolta. Optimitilanteessa nettotulot ovat yhteensä 62–90 euroa eloporolta. Pahimmillaan poronhoidon nettotulot putosivat tehdyissä analyyseissä miinusmerkkisiksi, mikä romahduttaa porotalouden taloudellisen kestävyyden.
Suurimmat vuosittaiset laskennalliset tulomenetykset poronhoidolle voi aiheutua yksittäisestä sudesta, jopa 32 160 euroa ja ahmasta 16 996 euroa. Niiden jälkeen ilveksestä 11 736 euroa ja karhusta 3 575 euroa. Vastaava nettotulojen menetys asututtua maakotkareviiriä kohti oli 2 742 euroa.
Tutkimus tehtiin Makera-rahoitteisessa hankkeessa ja aineistot kerättiin poronhoitoalueen paliskunnasta vuosilta 2003–2015. Nämä aineistot sisälsivät tietoja poronhoidon tuottavuudesta ja petoeläinten aiheuttamista tappioista sekä vuotuisista sää- ja lumiolosuhteista.
Kommentoi Facebookissa