KOLUMNI Ei ole helppoa olla politiikassa – eikä varsinkaan hallituksessa. Media ruoskii, kansa haukkuu, aina epäillään pahinta ja mikä traagisinta: hyväntahtoisten, Suomen kansan parasta tavoittelevien lakien tielle tulee se pirun perustuslaki. Sarkasmiako? Ei kaikille.
Olli Rehniä hämmästyttivät aikoinaan Turun Sanomien (15.1.2016) mukaan perustuslain ”kapea-alaiset tulkinnat”. Hänen mielestään ”perustuslain keskinäisiä normeja pitäisi pystyä soveltamaan kunkin ajan haasteiden maisemaa vastaan”, mitä se sitten tarkoittaakaan. Tuskin mitään ikävää. Myös Kimmo Sasi on jo useampana vuonna kritisoinut nykyistä suhtautumista perustuslakiin, kutsunut sitä politiikan lyömäaseeksi ja puhunut ”perusoikeusfundamentalismista”.
Vaikeaa on pääministeri Juha Sipilälläkin. Sote-uudistusta haukutaan joka suunnasta, lähinnä juuri perustuslain näkökulmasta. Meri-Lapin kunnat ryhtyivät kapinaan ja ovat aikeissa ulkoistaa osan alueen terveyspalveluista Mehiläiselle, jos hallitus ei salli kahta päivystävää sairaalaa tulevaan Lapin maakuntaan. Merilappilaiset eivät tahdo lähteä synnyttämään yli sadan kilometrin päähän Rovaniemelle.
He eivät usko valtion takaavan heidän perustuslaillisia oikeuksiaan. Niistä perustuslain pykälä 19 sanoo näin: ”Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.” Onhan merilappilaisten tulkinta kiistämättä kovin kapea-alainen.
Myös välttämättömyytenä myytävä tiedustelulaki törmää epämiellyttävään pykälään perustuslaissa: ”Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.”
Hallitus pyrkii viemään tiedustelulain perustuslain yli kiireellisellä poikkeusmenettelyllä, joka vaatii eduskunnan 5/6 enemmistön tapahtuakseen, ja itse laki vielä 2/3 enemmistön hyväksymään sen. Vaikeaa – mutta ei mahdotonta. Kuka muka ”veri on sinun käsissäsi” -retoriikkaa uskaltaisi vastustaa? Täytyyhän ensi vaaleissakin tulla valituksi.
Perustuslain ensimmäinen pykälä toteaa: ”Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.”
Tällaisten sanojen painoa ei ilmeisesti enää hallituksessa tunneta. Onko eletty liian kauan ja liian hyviä aikoja, kun ei ymmärretä, mikä vaara perustuslain rapauttamisessa on?
Sitä vastustaakseen ei tarvitse epäillä poliitikkojen elättelevän haaveita diktatuurista, ei edes heidän tarkoitusperiään. Ne saattavat olla hyvinkin ylevät, mutta kun perustuslakia kerran kavennetaan, vaikka kuinka vaikean kautta, on sen laajentaminen uudestaan vielä paljon vaikeampaa. Kyse ei ole tilapäisestä järjestelystä. Yksilön oikeudet ovat heikommat myös seuraavan hallituksen aikana – ja siitä hamaan tulevaisuuteen.
Tietysti perustuslakikin on ihmisten kirjoittama. Sitäkään ei voi pitää pyhänä eikä ikuisena, mutta sen tarkoitus on toinen kuin muiden lakien: sen tarkoitus on hallita hallitsijoita. Perustuslaki on kansan tärkein turva. Siihen tulee suhtautua sen mukaisesti.
Taneli Lassila
Kirjoittaja on vapaa toimittaja Turusta.
Kommentoi Facebookissa