OSAAMINEN OECD:n osaamistuloksia mittaavan PISA-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten osaaminen on heikentynyt, mutta on edelleen OECD-maiden keskitasoa parempi. Vuoden 2022 tutkimuksen pääalueena oli matematiikka.
Suomalaisten 15-vuotiaiden nuorten matematiikan osaamisen keskiarvo oli vuoden 2022 PISA-tutkimuksessa 484 pistettä, kun OECD-maiden keskiarvo oli 472. Matematiikassa parhaiten menestyivät Singapore 575 pisteellä perässään joukko muita Itä-Aasian maita ja alueita. Suomea paremmin suoriutuivat myös Viro, Sveitsi, Kanada, Alankomaat ja Irlanti.
Suomi kuului 11 maan joukkoon, joiden osaaminen oli OECD-maiden keskiarvon yläpuolella eikä poikennut tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Tähän joukkoon kuuluivat myös muun muassa Tanska, Latvia ja Ruotsi.
Oppimistulosten heikkeneminen näyttäytyy poikkeuksellisen suuressa osassa maita. Matematiikan pistekeskiarvo laski vertailukelpoisissa maissa jopa 41 maassa tai alueella, joista OECD-maita oli 35. OECD-maista vain Japanissa ja Koreassa tulos oli parantunut.
Suomalaisoppilaiden matematiikan osaamisen taso on ollut laskusuuntainen PISA 2006 -tutkimuksesta lähtien. Nyt uusimmassa tutkimuksessa suomalaisnuorten keskiarvo oli 484 pistettä, joka on 64 pistettä vähemmän kuin huippuvuonna 2006 saavutetusta 548 pisteestä.
Vielä 2000-luvun alkupuolella Suomessa oli heikkoja matematiikan osaajia 7 prosenttia. Viimeisimmässä tutkimuksessa vastaavia oppilaita oli kuitenkin joka neljäs. Samaan aikaan vähintään erinomaisten matematiikan osaajien osuus on pienentynyt.
Suomalaisnuorten lukutaidon taso 490 pisteellä on edelleen OECD:n keskiarvoa korkeampi. Vuoden 2018 PISA-arvioinnissa lukutaito oli pääalueena, ja sen tulokseen verrattuna Suomen pistekeskiarvo on laskenut peräti 30 pistettä. Lukutaidon osaaminen on heikentynyt matematiikan tavoin useimmissa osallistuneissa maissa. Myös luonnontieteiden osaamisen keskiarvo oli Suomessa OECD-maiden keskiarvoa parempi. Suomalaisnuorten sekä koko OECD-maiden nuorten luonnontieteellinen osaaminen on heikentynyt huippuajoista. Laskeva trendi on ollut Suomessa OECD-maiden keskiarvoa voimakkaampi.
Tyttöjen ja poikien väliset matematiikan osaamiserot PISA-arvioinnissa ovat olleet Suomessa maltillisia. Vuonna 2012 pojat menestyivät paremmin, mutta ero on kääntynyt sen jälkeen. Vuoden 2022 arvioinnissa tyttöjen 487 pisteen ja poikien 482 pisteen välinen osaamisero oli 5 pistettä.
Vanhempien koulutus, ammatti ja kodin varallisuus olivat kaikissa maissa yhteydessä oppilaiden osaamiseen. Suomessa sosioekonomiselta taustaltaan ylimmän neljänneksen oppilaiden pistemäärä 529 oli 83 pistettä enemmän kuin alimman neljänneksen keskiarvo 446 pistettä. Ero on kasvanut edellisestä matematiikan pääaluetutkimuksesta 16 pistettä. Ruotsinkielisten koulujen tilanne ja kehitys näyttäytyvät suomenkielisiä kouluja positiivisempana.
Osaaminen on heikentynyt niin syntyperäisten suomalaisten oppilaiden kuin maahanmuuttajataustaisten oppilaidenkin osalta. Matematiikan pistemääräero syntyperäisten suomalaisten oppilaiden sekä ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien välillä pieneni 11 pistettä vuoden 2012 PISA-kierroksesta. Tämä johtuu siitä, että syntyperäisten suomalaisten pistemäärä laski enemmän kuin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden pistemäärä.
Sekä syntyperäisten suomalaisten että ensimmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden pistemääräkeskiarvot laskivat kaikissa arviointialueissa, matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä vuoteen 2012 verrattuna.
Työskentelyrauhaa mittaavissa kysymyksissä havaittiin, että oppilaiden kokema työrauha on Suomessa heikompi kuin OECD-maissa keskimäärin. Ensimmäistä kertaa selvitettiin myös digilaitteiden häiritsevyyttä. Suomalaisoppilaista 41 prosenttia vastasi, että oppilaiden digitaalisten resurssien käyttö häiritsee heidän keskittymistään kaikilla tai useimmilla matematiikan tunneilla, mikä oli selkeästi suurempi osuus kuin OECD-maissa keskimäärin. Digilaitteiden maltillisella käytöllä koulussa ja vapaa-ajalla on kuitenkin myös yhteys parempiin oppimistuloksiin.
Pandemia-ajan on todettu vaikuttaneen erityisesti haasteellisessa asemassa oleviin oppilaisiin. Suomalaisnuorten luottamus omiin kykyihin oli kuitenkin pääosin hyvä, matematiikkaan liittyvää ahdistusta oli kansainvälisesti hyvin vähän ja kokemukset korona-ajan koulunkäynnistäkin keskimäärin hyvät.
Suomessa oppilaat tunsivat OECD keskiarvoa vähemmän yksinäisyyttä, eivät tunteneet jäävänsä jälkeen oppimisessa ja suhtautuivat muutenkin keskimääräistä positiivisemmin ja luottavaisemmin itsenäiseen opiskeluun.
Lue myös: Kaksi kolmesta nuoresta haluaa parantaa maailmaa – ”Selkeitä vähemmistöjä ei kiinnosta ollenkaan”
Kommentoi Facebookissa