Pohjanmaan museon näyttely kertoo jääkäreiden koko tarinan – mistä he tulivat ja minne päätyivät

Jääkäreitä odottamassa Suomeen lähtöä Libaussa (Liepāja) helmikuussa 1918.

Jääkäreitä odottamassa Suomeen lähtöä Libaussa (Liepāja) helmikuussa 1918. (Kuva Jääkärisäätiö)

Jääkäreitä tuli eri yhteiskuntaluokista, enemmistö oli kotoisin talonpoikais- tai työläiskodeista.

NÄYTTELY Pohjanmaan museossa avautuu 6.10. uusi näyttely Jääkärit, joka on Vaasan kaupungin museoiden kaikkien aikojen suurin tuotanto ja Suomi 100 -juhlavuoden päänäyttely. Näyttely esittelee jääkäriliikkeen ja jääkäreiden historiaa sekä vuosien 1917–1918 tapahtumia Vaasan ja Pohjanmaan näkökulmasta ja sen suojelija on tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Näyttely kertoo jääkäreiden koko tarinan ilmiön taustatekijöistä sen perintöön saakka. Jääkäreiden vaiheet Saksassa tunnetaan melko tarkkaan, mutta suurelle yleisölle tuntemattomampaa historiaa on se mistä he tulivat, mitä he tekivät ja mihin he päätyivät elämässään. Näyttely avaa ja esittelee erityisesti tätä puolta jääkäriliikkeestä.

Jääkäreiden tarinan esittäminen Pohjanmaan museossa on näyttelyn taustatutkimuksen ja käsikirjoituksen tehneen FT Seija-Leena Nevalan mukaan oikeastaan itsestäänselvyys, koska jääkärit tulivat Suomeen Vaasan kautta ja enemmistö jääkäreistä oli lähtöisin Pohjanmaalta. Näyttelyssä tuodaan myös esille, minkälainen kaupunki Vaasa oli jääkäreiden Suomeen paluun aikaan.

Nevala kertoo, että toisin kuin yleensä luullaan, läheskään kaikki jääkärit eivät tulleet suomenruotsalaisesta eliitistä vaan jääkäreiden sosiaalinen tausta oli varsin heterogeeninen. Enemmistö jääkäreistä oli kotoisin talonpoikais- tai työläiskodeista.

– Näyttely tuo yksilöiden tarinoiden kautta esille jääkäreiksi lähteneiden sosiaalisia taustoja ja luo samalla kuvan Suomen kansasta sata vuotta sitten, toteaa Nevala.

Näyttelyssä tuodaan myös esille jääkäreiden keskeinen rooli Suomen maanpuolustuksen luojina ja kehittäjinä sekä Suomen sodissa 1939–1945. Lisäksi kerrotaan, miten monet jääkärit siirtyivät siviiliin ja tekivät työuransa aivan toisaalla, osa ulkomaillakin.

Lavastaja ja visuaalinen suunnittelija Päivi Kettunen vastaa näyttelyn arkkitehtuurista. Hän kertoo, että näyttelyssä halutaan historiallisesta aiheesta tehdä helposti lähestyttävä. Suurilla valokuvasuurennoksilla tuodaan jääkärit yksilöinä ja ihmisinä lähelle katsojaa.

– Näyttelyllä pyritään herättämään tunteita ja antamaan tiedon lisäksi myös visuaalinen kokemus, Kettunen lisää.

Näyttelyn esineet on koottu pääosin Pohjanmaan museon laajoista esine-, tekstiili- ja arkistokokoelmista. Näyttelyssä hyödynnetään myös uutta tekniikkaa herättämään sadan vuoden takainen historia eloon, kertoo näyttelypäällikkö Riina Peltonen Vaasan kaupungin museoista. Näyttelyssä on mukana lisätyn todellisuuden sisältöjä, joita voi katsoa mobiililaitteella ilmaisen Arilyn-sovelluksen kautta.

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan sarjakuvataiteilija Mika Lietzénin 64-sivuinen sarjakuva-albumi Jääkärit – Viisi kertomusta. Se avaa uusia näkökulmia näyttelyn teemoihin, mutta toimii myös itsenäisenä teoksena. Tarinat käsittelevät jääkäriliikkeen historiaa eri näkökulmista.

– Tarinat ja niiden päähenkilöt ovat fiktiivisiä, mutta ne mukailevat todellisia historiantapahtumia, kertoo Lietzén.

  • Näyttely Jääkärit on esillä 27.5.2018 saakka

Kommentoi Facebookissa