POLIISI Poliisihallitus kertoo, että vuonna 2017 poliisi kirjasi yhteensä 790 691 rikosta, mikä on muutama prosentti vähemmän kuin vuonna 2016. Omaisuusrikosten ja liikennerikosten määrät laskivat, huumausainerikosten määrä sen sijaan nousi neljättä vuotta peräkkäin. Huumausaineiden osalta poliisia huolettaa erityisesti nuorten entistä sallivammaksi muuttuneet asenteet huumausaineiden käyttöä kohtaan.
Ulkomaan kansalaisten osuus niissä rikoksissa, joissa tekijä on tiedossa, laski sekä määrällisesti että prosentuaalisesti. Kaikkien rikosten osalta ulkomaan kansalaista epäiltiin tekijäksi 38 347 rikokseen, mikä on vajaa kuusi prosenttia. Määrä laski kolmisen prosenttia.
Hälytystehtävien määrän lievästä noususta huolimatta toimintavalmiusajat pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. Vuonna 2017 poliisilla oli kiireellisiä A- ja B-luokan tehtäviä yhteensä 537 079, yhteenlaskettu valmiusaika heikentyi vajaa kaksi prosenttia vuoteen 2016 verrattuna
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen pitää viime vuotta poliisin kannalta melko myönteisenä. Poliisien henkilötyövuosien määrä laski viime vuonna edellisen vuoteen verrattuna vajaan prosentin eli noin 70 henkilötyövuoden verran.
– Poliisi selvisi viime vuodesta kokonaisuutena varsin hyvin, kun otetaan huomioon resurssin niukkuus, toimintaympäristön muutoskehitys ja samaan aikaan tapahtunut lakisääteisten tehtävien lisääntyminen, hän sanoo.
Poliisin tehtävien ja toimintamäärärahojen suhde ei ole Kolehmaisen mukaan tasapainossa. Hänen mukaansa onkin ilmeistä, että ilman voimavarojen lisäystä poliisilla ei ole jatkossa käytännön edellytyksiä hoitaa kaikkia sille kuuluvia tehtäviä tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.
Liikennerikosten määrä laski
Poliisin kirjaamien liikennerikosten kokonaismäärä laski edelleen. Vuonna 2017 liikennerikoksia kirjattiin yhteensä 108 636 eli kymmenisen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Suurin osa liikennerikoksista on perusmuotoisia liikenneturvallisuuden rikkomisia. Liikennerikkomusten määrä puolestaan nousi noin neljä prosenttia.
Rattijuopumusten kokonaismäärässä tapahtui pientä nousua. Rattijuopumuksia kirjattiin 17 733 kappaletta eli kolmisen prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Perusmuotoisten rattijuopumusten määrässä tapahtui 718 rikoksen eli vähän yli seitsemän prosentin kasvu, mutta vastaavasti törkeiden rattijuopumusten määrä laski 203 kappaletta eli kolmisen prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Puhallutusten määrää pystyttiin hieman kasvattamaan ja samanaikaisesti tehokkuus parani, eli keskimäärin vähäisemmällä puhallutusten määrällä tavoitettiin rattijuoppo. Lisäksi huumaavista aineista päihtyneiden rattijuoppojen määrän kasvu selittää osaltaan rattijuopumustapausten kokonaismäärän kasvua.
Automaattivalvonnan suoritteiden määrässä ei tapahtunut merkittävää muutosta. Niitä kirjattiin 552 607 kappaletta eli noin kaksi prosenttia enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Automaattivalvontaa tehostettiin kalustoa lisäämällä, toisaalta samanaikaisesti ylinopeuksien määrän väheneminen näkyi paljastettujen tapausten määrän vähäisenä kasvuna.
Omaisuusrikoksissa jatkui lasku
Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä jatkoi laskuaan, vuonna 2017 ilmoitettiin kaikkiaan 208 233 omaisuusrikosta. Omaisuusrikosten tutkinta-aika kasvoi ollen keskimäärin 135 vuorokautta. Vuonna 2017 kaikkien omaisuusrikosten selvitysprosentti oli 37,4.
Omaisuusrikoksiin kuuluvia petosrikoksia poliisille ilmoitettiin 30 580 kappaletta, mikä on 9 836 rikosta eli lähes 25 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Petosrikoksista laskussa olivat erityisesti maksuvälinepetokset sekä petokset, joiden tapahtumapaikaksi on kirjattu ulkomaat. Määrällisesti suurinta lasku oli internetissä tehdyissä maksuvälinepetoksissa, joita ilmoitettiin noin 4 700 vähemmän kuin vuonna 2016. Tähän vaikutti myös kirjaamistapojen muutos.
Poliisi on tehnyt useita viestintäkampanjoita ennalta estääkseen tietojen kalastelua, maksuvälinepetoksia sekä muita internetissä tapahtuvia petoksia. Kansalaisia on muistutettu muun muassa nettikaupankäynnin vaaroista, valepoliisi-ilmiöstä eli poliisina esiintyen tehdyistä huijauksista sekä siitä, että verkkopankin tai maksukortin tunnuksia ei tule paljastaa kenellekään – ei vaikka kysyjä väittäisi olevansa poliisi.
Talousjuttukokonaisuuksia ilmoitettiin poliisille 1 989, mikä on viitisen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016.
Huumausainerikosten määrä kasvoi
Huumausainerikosten kokonaismäärä jatkaa kasvuaan neljättä vuotta peräkkäin. Huumausainerikoksia kirjattiin 23 965 rikosta eli yli kahdeksan prosenttia edellisvuotta enemmän. Tietoon tulleiden törkeiden huumausainerikosten määrä nousi lähes kymmenen prosenttia.
Kirjattujen huumausainerikosten määrän kasvu ei kerro suoraan huumausainerikollisuuden kasvusta, sillä huumausainerikokset ovat rikoksia, joissa ei ole asianomistajaa. Huumausainerikokset tulevat usein esiin poliisin omien rikosten paljastamiseen tähtäävien toimenpiteiden tuloksena.
Toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina haasteellisemmaksi muun muassa siksi, että huumausaineita välitetään entistä enemmän internetin anonyymipalveluissa.
Ulkomaan kansalaisten osuus törkeistä huumausainerikoksista oli hieman vajaa 22 prosenttia. Törkeissä huumausainerikoksissa ulkomaisten tekijöiden prosentuaalinen osuus on verrattain suuri esimerkiksi lievempiin huumausainerikoksiin verrattuna, toisaalta niiden kansainvälinen luonne erityisesti maahantuonnin osalta näkyy myös tätä taustaa vasten.
Väkivaltarikosten määrässä ei muutosta
Väkivaltarikosten kokonaismäärä ei muuttunut merkittävästi. Väkivaltarikosten selvitysprosentit laskivat lievästi samanaikaisesti, kun keskimääräinen tutkinta-aika jatkoi nousuaan. Vuonna 2017 väkivaltarikosten selvitysprosentin keskiarvo oli 65 ja keskimääräinen tutkinta-aika 163 vuorokautta.
Pahoinpitelyrikosten määrä nousi hiukan. Yleisellä paikalla tapahtuneita pahoinpitelyrikoksia kirjattiin 15 568 kappaletta eli noin neljä prosenttia edellisvuotta enemmän. Yksityisellä paikalla tapahtuneita pahoinpitelyrikoksia kirjattiin 18 912 kappaletta, mikä tarkoitti laskua edelliseen vuoteen verrattuna vajaa puoli prosenttia. Perheväkivaltajuttuja kirjattiin 4 745 kappaletta, mikä on kolmisen prosenttia edellisvuotta vähemmän.
Henkirikosten määrä jatkoi edelleen laskuaan. Vuonna 2017 henkirikoksia oli kahta edellisvuotta vähemmän – kaikkiaan 74 tapausta. Henkirikosten yritysten määrä puolestaan kasvoi 58 rikoksella, jolloin henkirikosten ja näiden yritysten yhteismäärä nousi 468 rikokseen.
Raiskausrikosten määrä nousi
Seksuaalirikosten kokonaismäärä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Seksuaalirikoksiin kuuluvia raiskausrikoksia kirjattiin 1 272, mikä on 105 rikosta eli yhdeksän prosenttia enemmän edelliseen vuoteen verrattuna.
Seksuaalirikoksissa rikoksesta epäillyn henkilöllisyys oli tiedossa 2 418 rikoksessa. Näistä ulkomaan kansalaisten lukumäärä oli 568 henkilöä eli reilu 23 prosenttia rikoksesta epäillyistä. Ulkomaan kansalaisten prosentuaalinen osuus tiedossa olevista epäillyistä rikoksen tekijöistä laski hiukan.
Seksuaalirikoslajin sisällä, raiskausrikoksissa, rikoksesta epäillyn henkilöllisyys oli tiedossa hieman useammassa tapauksessa kuin edellisenä vuonna eli 994 rikoksessa. Ulkomaan kansalainen oli epäiltynä 285 rikoksessa eli lähes 29 prosentissa niistä raiskausrikoksista, joissa epäillyn tekijän henkilöllisyys on saatu selvitettyä.
Samanaikaisesti kun raiskausrikosten määrä ja selvitysaste nousivat, ulkomaan kansalaisten osuus niistä laski vähän yli viisi prosenttiyksikköä vuoteen 2016 verrattuna. Huomattavaa on, etteivät raiskausrikokset ole pelkästään yksittäisiä tekoja, vaan ajoittain ilmoitusta tehdessä ja esitutkinnan aikana saatetaan kirjata jopa kymmeniä tekoja, jotka ovat tapahtuneet pidemmällä aikavälillä ennen ilmoituksen tekemistä.
Ahdisteluiden määrä laski reilusti
Poliisille seksuaalisesta ahdistelusta tehtyjen ilmoitusten määrä laski lähes 21 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, eli 536 rikoksesta 425 rikokseen.
Rikoslain mukaan rangaistavaa seksuaalista ahdistelua on toisen koskettelu tavalla, joka on omiaan loukkaamaan toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Vuonna 2017 niin sanotun #metoo-kampanjan myötä seksuaalisesta häirinnästä keskusteltiin yhteiskunnassa runsaasti. Rikostilastoihin tämä ei kuitenkaan heijastunut, kun jo todetusti seksuaalisesta häirinnästä tehdyt ilmoitukset laskivat.
Vuonna 2016 seksuaalinen ahdistelu -rikoksesta epäiltyjen ulkomaan kansalaisten suhteellinen osuus oli noin 46 prosenttia eli vuonna 2017 ulkomaalaisten epäiltyjen suhteellinen osuus laski lähes 15 prosenttiyksikköä ja lukumäärä vähän yli 46 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Vuonna 2017 ilmoitetuista 425 seksuaalisesta ahdistelusta rikoksesta epäillyn henkilöllisyys oli poliisin tiedossa 255 rikoksessa. Näistä hiukan yli 31 prosenttia eli 80 rikoksessa epäilty oli kansalaisuudeltaan ulkomaalainen.
Poliisi palautti poistamispäätöksen saaneita
Turvapaikanhakijat ovat olleet asianomistajina rikoksissa viime vuoden aikana yhteensä 1 866 kertaa ja rikoksesta epäiltyinä 2 690 kertaa. Määrät ovat suunnilleen samat kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana: turvapaikanhakijat asianomistajina ovat vähentyneet 23:lla, mutta rikoksesta epäiltyinä kasvaneet 26.lla. Yleisimmät rikosnimikkeet olivat pahoinpitely, laiton uhkaus, varkaus, näpistys ja lievä pahoinpitely.
Vuoden 2017 aikana Suomessa otettiin vastaan yhteensä 5 081 turvapaikkahakemusta, kun vuonna 2016 turvapaikkahakemuksia otettiin vastaan 5 651. Vuoden 2017 aikana jätetyistä turvapaikkahakemuksesta uusintahakemuksia oli 1 963, mikä on lähes 40 prosenttia kaikista vuoden 2017 hakemuksista.
Poliisi palautti vuoden 2017 aikana yhteensä noin 2 400 maasta poistamispäätöksen saanutta ja ohjasi satoja palautettavia vapaaehtoisen paluun piiriin. Palautuksia tehtiin noin sataan maahan. Laittomasti maassa oleskelevien määrä ei näytä toistaiseksi lisääntyneen, mutta riski määrän kasvamiseen on edelleen olemassa.
Poliisin tilastot 1.1.–31.12.2017
Poliisin tilastot 1.1.–31.12.2017 ulkomaan kansalaisten osuus
Kommentoi Facebookissa