RIKOSTILASTOT Poliisille ilmoitettujen rikosten määrä laski tammi-kesäkuun aikana runsaalla seitsemällä prosentilla eli noin 28 000 rikoksen verran edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tammi-kesäkuussa poliisille ilmoitettiin yhteensä 360 661 rikosta, kertoo Poliisihallitus.
Rikosten selvitysprosentit ovat parantuneet.
– Poliisi on panostanut rikostutkinnan prosessien kehittämiseen ja tutkinnan tehostamiseen. Muun muassa perustutkinnan esikäsittelytoimintaa on yhdenmukaistettu poliisin strategian mukaisesti, mikä on edesauttanut juttujen priorisointia. Näiden poliisilaitoksissa tehtyjen ja tekeillä olevien toimien uskotaan nostavan selvitysprosentteja, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo.
Lisäksi vaikutusta on ollut muun muassa kyberrikostorjuntaan liittyvien valmiuksien parantamisella.
Tutkinta-ajat ovat sen sijaan edelleen varsin pitkiä, eikä kasvua ole toistaiseksi saatu leikattua. Tutkintaprosessien kehittämisen yhtenä tavoitteena onkin nopeuttaa esitutkintaa erityisesti perustutkinnassa.
Seksuaalirikoksista ilmoitetaan herkemmin
Poliisin tietoon tulleitten raiskausten määrä on alkuvuoden aikana kasvanut noin 23 prosenttia eli niitä on ilmoitettu 115 rikosta enemmän kuin edellisen vuoden tammi-kesäkuussa. Poliisi uskoo kasvun johtuvan erityisesti siitä, että ilmoittamiskynnys seksuaalirikoksista on laskenut jatkuvasti.
– Erityisesti seksuaalirikoksiin liittyvä avoin keskustelu on madaltanut kynnystä. Rikoksen uhrin asemaan ja oikeuksiin liittyvät parannukset ja mahdollisuudet päästä avun ja tuen piiriin ovat myös edistäneet rikosten ilmituloa, Kolehmainen arvioi.
Kysymys on siitä, että niin sanotun uhridirektiivin vaatimukset on sisällytetty lakiin viime vuonna. Sen myötä poliisille on tullut velvoite rikosten uhrien ohjaamiseksi avustusjärjestelmien piiriin sekä uhrien suojelutarpeen huomioiminen prosesseissa.
Rikoksesta epäiltyjen ulkomaan kansalaisten osuus kaikissa poliisille ilmoitetuissa rikoksissa on laskenut viitisen prosenttia. Osuus epäillyistä on kuitenkin rikoslajien välisessä tarkastelussa korkea, muun muassa raiskausrikoksissa 27 prosenttia.
Osuus on kuitenkin kasvanut vain 1,2 prosenttia verrattuna edelliseen vastaavaan ajanjaksoon huolimatta siitä, että poliisille ilmoitettujen raiskausten määrä on kasvanut huomattavasti.
Tammi-kesäkuussa ilmoitetuista raiskausrikoksista 135 on sellaisia, joissa rikoksesta epäiltyä ei ole tiedossa.
Petosrikosten määrä vähentynyt
Petosrikosten määrä on vähentynyt yli 34 prosenttia eli noin 7 700 rikoksen verran. Muun muassa nettipetosrikostutkintaan on perustettu omia tutkintaryhmiä sekä kyberrikostorjuntaan panostettu. Petosrikollisuudesta noin 60 prosenttia tapahtuu tänä päivänä Internet-ympäristössä tai sen välityksellä.
Lisäksi maksuvälinepetokset ovat olleet runsaasti esillä julkisuudessa ja kansalaisten tietoisuus ja varautuminen ovat parantuneet.
Niin sanottu valepoliisi-ilmiö ei ole laantunut, vaan tekojen määrä on jopa noussut. Monet teoista ovat jääneet yrityksen asteelle. Asuntomurtojen määrä on vähentynyt, mutta sen sijaan vapaa-ajan asuntoihin kohdistuneet varkaudet ovat alkuvuoden aikana lisääntyneet.
Poliisi on onnistunut selvittämään useita laajoja asuntomurtosarjoja. Tällä on saatu torjuttua myös uusia rikoksia. Vapaa-ajan asuntojen kohdalla tekoja ei valitettavasti ole samassa määrin onnistuttu estämään.
Huumausaineiden käyttö lisääntynyt
Huumausainerikoksissa sekä kokonaismäärä että törkeiden huumausainerikosten määrä ovat hiukan kasvaneet. Paljastettujen huumausainerikosten kokonaismäärä on noussut toista vuotta peräkkäin.
Tämä kertoo siitä, että huumausaineiden käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Toimintaympäristö on muuttunut tältäkin osin haasteellisemmaksi, koska huumausaineita välitetään entistä enemmän hyödyntäen Internetin anonyymipalveluita.
Törkeissä huumausainerikoksissa ulkomaisten tekijöiden prosentuaalinen osuus on verrattain suuri esimerkiksi lievempiin huumausainerikoksiin verrattuna. Tässä näkyy niiden kansainvälinen luonne erityisesti maahantuonnissa.
Poliisin suorittamien puhallutusten määrää on lisätty. Rattijuopumuksia on paljastettu runsas viisi prosenttia enemmän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Törkeiden rattijuopumusten määrä sen sijaan on alentunut suunnilleen saman verran.
Automaattista liikennevalvontaa on tehty enemmän, mutta seuraamuksia on jaettu aiempaa vähemmän. Todelliset ajonopeudet ovat siis alentuneet ja liikenneturvallisuus on tällä perusteella yleisesti ottaen parantunut. Tästä osittain kertoo muun muassa se, että henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä on kääntynyt lievään laskuun.
Turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa laskuaan
Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa turvapaikanhakijoita Suomeen saapui 2 538, mikä on vajaa tuhat vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Turvapaikanhakijoita saapui 30–100 viikossa. Eniten turvapaikanhakijoita saapuu Syyriasta, Irakista, Eritreasta ja Afganistanista. Syyrialaisten ja eritrealaisten hakijoiden määrän nousu johtuu EU:n sisäisistä siirroista.
Lisäksi asiansa käsittelyn lopullista päätöstä maassa olon edellytyksistä odottaa noin 10 000 turvapaikanhakijaa. Poliisi on alkuvuoden aikana osallistunut noin 2 100 maasta poistamispäätöksen saaneen henkilön palautukseen.
Poliisille täytäntöönpantaviksi tulevat palautukset ovat aiempaa haastavampia, koska vapaaehtoiset palaajat ohjataan avustetun paluun piiriin ja poliisin palautettavaksi jäävät ne palautuspäätöksen saaneet, jotka ovat haluttomampia palaamaan sekä rikosten perusteella palautuspäätöksen saaneet. Lisäksi yhä suurempi osa palautuksista kohdistuu kaukana oleviin palautusmaihin.
Turvapaikanhakijoita rikoksesta epäiltyinä oli 1.1.–30.6.2017 yhteensä 1 390. Määrä on 44 henkeä suurempi kuin viime vuonna vastavana ajankohtana. Yleisimpiä rikosnimikkeitä olivat näpistys, pahoinpitely, varkaus ja laiton uhkaus.
Asianomistajina turvapaikanhakijat olivat 858 kertaa, muun muassa pahoinpitelyissä, laittomissa uhkauksissa ja varkauksissa. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna määrä pieneni noin sadalla.
Kommentoi Facebookissa