PALAUTUSPÄÄTÖKSET Kielteisten turvapaikkapäätösten saaneiden henkilöiden palautusten määrän odotetaan lisääntyvän lähitulevaisuudessa. Tällä hetkellä vastaanottopalveluiden piirissä on noin 10 000 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta henkilöä, joista noin 7 000 on valittanut päätöksestään.
Osa palautuspäätöksen saaneista henkilöistä ei suostu tai halua noudattaa päätöstä vapaaehtoisesti. Laittoman maassa oleskelun ennakoidaankin lisääntyvän.
Poliisin palauttamista henkilöistä suurin osa on rikosten perusteella palautuspäätöksen saaneita henkilöitä. Viime vuonna poliisin palauttamista noin 2 600 henkilöstä reilut 500 oli kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Kielteisen päätöksen saaneiden osuus poliisin palauttamistakin tulee lisääntymään.
– Poliisin tehtävänä on huolehtia siitä, että Suomessa ei oleskele ihmisiä, joilla ei ole siihen laillista oikeutta. Äärimmillään se tarkoittaa sitä, että poistamme henkilöt maasta, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen totesi poliisin järjestämässä palautuksia käsitelleessä mediatilaisuudessa Helsingissä.
Poliisiylijohtaja Kolehmaisen mukaan sisäisen turvallisuuden kannalta on tärkeää, että turvapaikanhakijoiden hakemukset käsitellään nopeasti ja sitä seuraa joko nopea integraatio suomalaiseen yhteiskuntaan tai nopea paluu.
– Tämä on tärkeää myös ihmisten itsensä kannalta. Laittomasti maassa oleskelevat sekä maasta poistamista odottavat ulkomaalaiset ovat haavoittuvassa asemassa, hän sanoo.
Ihmiselle, jolla ei ole edellytyksiä saada turvapaikkaa, tarjotaan aina ensisijaisesti vapaaehtoista paluuta. Se on inhimillisin tapa ja palaajan kannalta paras ratkaisu.
Poliisi ottaa huomioon palautuksen esteet
Kolehmainen korosti, että poliisi huomioi aktiivisesti kaikki palautuksen esteet. Prosessi keskeytetään, jos se on perusteltua.
– Viime aikoina poliisi on keskeyttänyt lähes puolet jo valmistelluista kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksista. Palautuksia keskeytetään muun muassa uusintahakemusten vuoksi, Kolehmainen sanoo.
Toisaalta poliisi toteuttaa sille annettua tehtävää päättäväisesti. Poliisi ei kritisoi annettuja päätöksiä eikä kyseenalaista voimassa olevaa lainsäädäntöä vaan toteuttaa määrätietoisesti sille annettua palautustehtävää.
– Tehokkaalla ja toimivalla palautustoiminnalla ennalta estetään laitonta maassa oleskelua ja siihen liittyvää syrjäytymisriskiä. Suomi ei ole houkutteleva maa laittomalle maassa oleskelulle ja syrjäytymisen katsotaan olevan edelleen yksi suuri uhkatekijä kansalliselle turvallisuudelle, poliisijohtaja Sanna Heikinheimo Poliisihallituksesta sanoo.
Ulkomaalaisvalvonta ja poliisin toimenpiteet herättävät julkista keskustelua, ja viranomaisten toimintaa saatetaan kritisoida. Poliisijohtaja Sanna Heikinheimo muistutti, että poliisin mahdollisuudet osallistua keskusteluun ovat rajalliset, koska poliisi ei voi ottaa kantaa yksittäisiin tapauksiin.
– Erityisesti sosiaalisessa mediassa liikkuvaan yksittäistapauksia koskevaan tietoon kannattaa suhtautua lähdekritiikki huomioiden varsinkin, jos on toisen tai kolmannen käden tietojen varassa, Heikinheimo sanoo.
Valtaosa palaa vapaaehtoisesti tai valvottuna
Poliisi palautti viime vuonna kaikkiaan noin 2 600 palautuspäätöksen saanutta ulkomaalaista. Yli 2 000 palasi valvottuna ja vain viidesosa poliisin palauttamista palautettiin saatettuna poliisipartion toimesta kotimaahansa saakka.
– Saatettuna palautettujen osuus poliisin palauttamista kuitenkin lisääntyy, sillä poliisi ei juuri palauta enää vapaaehtoisia palaajia, poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta kertoo.
Vuoden 2015 lainsäädäntömuutosten jälkeen poliisin toiminta palautuksissa on kohdentunut entistä selkeämmin rikosten perusteella palautettaviin ja niihin palautuspäätöksen saaneisiin, jotka eivät vapaaehtoisesti noudata sitä tai eivät ole oikeutettuja avustettuun vapaaehtoiseen paluuseen.
Viime vuonna vapaaehtoisen paluun järjestelmän avustamana kotimaahansa palasi yli 1 400 palautuspäätöksen saanutta. Vapaaehtoisista palaajista yli 1 100 palasi Irakiin.
Yksittäisistä kansalaisuusryhmistä poliisi palautti viime vuonna eniten palautuspäätöksen saaneita Viroon, yli 600 palautusta. Useat naapurimaahan palautetut ovat taparikollisia, jotka tulevat Suomeen säännöllisesti, vaikka heille on annettu maahantulokielto aiemmin täällä tehtyjen rikosten vuoksi.
Keskusrikospoliisiin perustettiin vuonna 2016 niin kutsuttu Tupa-toiminto, jonka yhtenä tehtävänä on löytää Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden joukosta ne, jotka saattavat aiheuttaa vaaraa yhteiskunnan turvallisuudelle.
– Käytännössä Tupa-toiminto laatii muun muassa sinne tulleiden vihjetietojen pohjalta riskiarvioita maassa olevista turvapaikanhakijoista. Mikäli riskihenkilö saa maasta poistamispäätöksen, pyrkii poliisi priorisoimaan hänen palautuksensa, Poutanen kertoo.
Lähes kaikki palaavat reittilennolla tai laivalla
Poliisitarkastaja Poutasen mukaan palautusten järjestelyissä käytetään laivoja, eri lentoyhtiöiden reittilentoja sekä EU-maiden yhteispalautuslentoja ja kansallisia tilauslentoja eli niin sanottuja charter-lentoja.
– Lähes kaikki kuitenkin palautetaan tavallisilla reittilennoilla tai laivalla. Viime vuonna vain neljä prosenttia palautettiin tilauslennolla. Charter-lentoja käytetään erityisen haastavissa tapauksissa sekä silloin, kun useita henkilöitä palautetaan samaan maahan kerrallaan, Poutanen sanoo.
Jokainen Suomen poliisilaitos osallistuu ja organisoi palautuspäätöksen saaneiden palautuksia. Helsingin poliisilaitos kuitenkin organisoi tilauspalautuslennot. Tilauslennoilla ei yleensä kohdata ongelmatilanteita ja reittilennoillakin ne ovat lähinnä harvinaisempia yksittäistapauksia.
– Lähtökohtana on järjestää palautus saatettunakin niin, että kanssamatkustajat harvoin edes huomaavat, että koneessa on mukana poliiseja palautettavan kanssa, ylikomisario Liisa Lintuluoto Helsingin poliisilaitoksesta kertoo.
Poliisi joutuu käyttämään voimakeinoja harvoin. Viime vuonna noin 550 saatettuna palautetun osalta kyse on muutamasta prosentista tapauksista. Lintuluodon mukaan poliisi on varautunut palautusprosessin keskeytymiseen tai viivästymiseen.
– Palautus perutaan tai siirretään joko viime hetken hakemusten tai täytäntöönpanokiellon takia ja joskus myös palautettavan voimakkaan vastustamisen takia. Yhtään henkilöä ei ole kuitenkaan tähän asti jäänyt kokonaan palauttamatta kohdemaahan voimakkaan vastustamisen takia, Lintuluoto toteaa.
Häiriköinti lentokoneessa rangaistavaa
Poliisin tilaisuuteen ilmailulain asiantuntijana osallistunut Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin Matti Tupamäki korosti, että kaikkien lentomatkustajien on hyvä tiedostaa, että lentokoneessa on omat, tiukemmat järjestyssääntönsä kuin muissa joukkoliikennevälineissä.
Kansainvälisesti on sovittu, että kaikki häiriköinti lentokoneessa on rangaistavaa. Lentomatkustajan häiriökäytös tai mikä tahansa miehistön ohjeiden noudattamatta jättäminen voidaan tulkita häiriköinniksi ja se voi tulla hyvinkin kalliiksi, jos esimerkiksi lento myöhästyy tai joutuu tekemään välilaskun.
– Kansainvälisillä lennoilla rangaistus ei määräydy välttämättä Suomen lainsäädännön mukaan. Suomessa tyypillisesti määrätään lentoliikenteen häiritsemisestä sakkorangaistus. Monissa muissa maissa rangaistuskäytäntö on huomattavasti kovempi, Matti Tupamäki sanoo.
Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on laissa säädetty tehtävä maasta poistamisen täytäntöönpanon valvojana. Heillä on oikeus seurata kaikkia palautuksen vaiheita. Poliisi ilmoittaa etukäteen palautuksista, jotta valtuutettu voi lähettää valvojan esimerkiksi saattopartion toimintaa seuraamaan
– Valvonnan tavoitteena on palauttamisten kehittäminen inhimillisempään ja perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittavaan suuntaan, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä toteaa.
Hänen mukaansa yhdenvertaisuusvaltuutetulla on resursseja osallistua vain pieneen osaan palautuslentoja.
– Viime vuosina valvojat ovat kiinnittäneet huomiota muun muassa valvojien tiedonsaantioikeuteen, tulkkauksen järjestämiseen, yhteydenpito-oikeuteen, lähtöajankohdasta ilmoittamiseen, palautettavien mahdollisuuteen valmistautua lähtöön ja matkatavaroiden mukaan saamiseen.
Yksityisyyden suojan ja salassapitovelvoitteiden vuoksi valtuutettu ei anna tietoja suunnitteilla olevista maastapoistoista, eikä tiedota yksittäisten henkilöiden palautuksista jälkikäteen.
Kommentoi Facebookissa